"Kun he eivät ymmärtäneet kysymyksen taloudellista puolta. He eivät huomanneet, että voittojärjestelmän aikana voittojen ylimäärän täydellinen tuhlaus hyödyttömiin kulutuksiin oli taloudellinen välttämättömyys, jos tuotannon tahtoi jatkumaan, kuten huomautitte verratessanne sitä vesisäiliöön. Voittojen hävittäminen ylellisyyden kautta oli taloudellinen välttämättömyys tai käyttääksemme toista vertausta samanlaista kuin leikkauksen tekeminen on välttämätön muutamissa tapauksissa sairaan ruumiin saastaisuuden parantamiseksi. Meidän tasanjakojärjestelmämme aikana jaetaan yhteiskunnan omaisuutta runsaasti ja yhdenmukaisesti sen jäsenten kesken kuten veri jakautuu kautta koko terveen ruumiin Mutta kun, kuten vanhan järjestelmän aikana, rikkaus oli koottuna ainoastaan yhteiskunnan jäsenten osan käsiin, menetti se elähdyttävän laatunsa, kuten verenkin käy, kun se kokoontuu johonkin yksityiseen elimeen ja tämän kanssa samalla tapaa muuttui vaikuttavaksi myrkyksi, josta oli vapauduttava mistä hinnasta hyvänsä. Ylellisyyttä voi tällä tapaa pitää mätähaavana, jota on pidettävä avoinna, jos tahtoo voittojärjestelmän saada jatkumaan millään, tavalla."
"Sanot siis", sanoi opettaja, "että tuotannon voidakseen jatkua, oli välttämätöntä ehdottomasti saada voittojen ylijäämä hävitetyksi jonkunlaisen hyödyttömän kulutuksen avulla. Mutta eivätkö voitonanastajat olisi voineet keksiä jotain muuta tapaa päästä ylijäämästä järkevämmin keinoin kuin kilpailemalla toistensa kukistamisesta ja enemmän ihmisyyden mukaisesti kuin tuhlaamalla rikkauksia hienostuneitten aistillisten nautintojen tyydyttämiseksi puutteessa olevan enemmistön läsnäollessa?"
"Varmasti kyllä. Jos kapitalistit olisivat vähääkään välittäneet kysymyksen ihmisellisestä puolesta, olisivat he voineet ryhtyä paljoa vähemmän pahennusta tuottaviin keinoihin vapautuakseen esteitä tuottavasta ylijäämästä. He olisivat voineet aika ajoin rakentaa suuria rovioita siitä polttouhriksi hyödyn jumalalle tai katsoen paremmaksi kulettaa sitä laivoilla ulapalle upotettavaksi."
"Helppoa on huomata", sanoi opettaja, "että moraaliselta näkökannalta katsoen tällaiset aika ajottaiset roviot tai mereenupotukset olisivat olleet paljon suotuisemmat jumalille ja ihmisille kuin oli varsinainen ylellisyyteen tuhlaaminen, joka teki ivaa kansan suuren joukon kipeimmistä tarpeista. Mutta miten olisi tällainen suunnitelma ollut taloudelliselta kannalta arvosteltuna?"
"Se olisi ollut yhtä edullista taloudelliselta kuin moraaliseltakin kannalta. Ylivoittojen hävittäminen kilpailuun ja ylellisyyteen tapahtui hitaasti ja vitkalleen ja sillä välin tuottava teollisuus kitui ja työväki odotteli työttömyydessä ja puutteessa kunnes ylijäämä oli saatu kylliksi vähenemään antaakseen sijaa enemmälle tuotannolle. Mutta jos ylijäämä kerrallaan, kuten äsken mainitsin, olisi tullut hävitetyksi, tuottava teollisuus olisi heti jälleen voinut jatkua."
"Mutta miten oli niiden työmiesten tila, jotka olivat kapitalistien palveluksessa näiden ylellisyyttä avustaessa? Eivätkö he olisi joutuneet työttömiksi, jos ylellisyys olisi loppunut?"
"Päin vastoin, roviojärjestelmän aikana olisi heitä alituiseen tarvittu tuottavassa työssä hankkimassa polttoainetta roviolle ja tämä varmastikin olisi ollut paljon ansiokkaampaa työtä kuin kapitalistien auttaminen tuhlaamaan hullutuksiin tuotteliaassa työssä toimivien lähimmäistensä työntuloksia. Mutta tärkein etu kaikista, mitä olisi johtunut roviojärjestelmästä, on vielä mainitsematta. Kun kansa olisi tehnyt muutamia tällaisia vuotuisia roviouhreja voittojärjestelmälle, mahdollisesti jo ensimmäisen jälkeen, on luultavaa, että se olisi alkanut miettiä sellaisen kirkasliekkisen opettajan edessä, ovatko voittojärjestelmän siveelliset ihanuudet todellakin kyllin suuria korvatakseen tällaista taloudellista uhrausta."
CHARLES KUMOAA EPÄLUULON.
"No nyt, Charles", sanoi opettaja, "saat sinä auttaa meitä hiukan eräässä omantunnon kysymyksessä. Me olemme yksi ja toinen kertoneet kerrassaan pahoja asioita voittojärjestelmästä sekä sen moraaliselta että taloudelliselta puolelta käsitellen. Eiköhän voine olla mahdollista, että olemme tehneet sitä kohtaan vääryyttä? Emmeköhän ole maalanneet siitä liian mustaa kuvaa? Oikeusopilliselta katsantokannalta nähden sitä tuskin olemme voineet tehdä, sillä ei löydy kyllin kovia sanoja oikein kuvatakseen sitä ivaa, mitä se on tehnyt koko ihmiskunnalle. Mutta me emme mahdollisesti ole kyllin voimakkaasti esiintuoneet sen taloudellista voimattomuutta ja maailman tulevaisuuden toivottomuutta aineelliseen hyvinvointiin nähden niin kauan kuin sitä oli kärsittävä? Voitko puolustaa meitä tässä suhteessa?"
"Helposti", vastasi poika Charles. "Täydellisempää todistusta taloudellisen tulevaisuuden toivottomuudesta yksityiskapitalismin aikana ei voisi toivoa, kuin mitä yhdeksännentoista vuosisadan taloustieteilijät meille itse runsaasti antavat. Vaikkakin he näyttävät olevan kykenemättömiä otaksumaankaan mitään muunlaista kuin yksityiskapitalismin taloudellisen järjestelmän pohjana, eivät he antaneet johtaa itseään harhaan sen tuloksista. Kaukana siitä, että he olisivat koettaneet lohduttaa ihmiskuntaa lupaamalla asiain kärsivällisellä kestämisellä kaiken parantuvan, he erityisesti opettivat, että voittojärjestelmän täytyy välttämättömästi jonain, ei enää niin kaukaisenakaan aikana, johtaa teollisuuden edistyksen keskeytykseen ja tuotannon paikallaan pysytykseen."