(Ympäri maailman kaikki hyödylliset tuotteet kootaan ylellisyyttä varten, jota maailma synnyttää.)
"Mihin on kansojen taistelua ulkomaisista markkinoista yhdeksännellätoista vuosisadalla sattuvasti verrattu?"
"Kilpailuun orjilla miehitettyjen galleerilaivojen kesken, joiden omistajat kilpailevat palkinnosta."
"Sellaisessa kilpailussa kummalle miehistölle oli kilpailu vaikeampaa, voittavanko vai häviävän galleerilaivan miehistölle?"
"Voittavan galleerilaivan, ymmärrettävästi", vastasi tyttö, "sillä otaksuttavaa on että kun muut seikat olivat molemmissa laivoissa samanlaiset, heitä oli sitä enemmän ruoskittu."
"Juuri niin", sanoi opettaja, "ja saman säännön mukaan, kun kahden maan kapitalistit kilpailivat keskenään ulkomaisten markkinain varustamisesta, olivat juuri menestyneen kapitalistijoukon alaiset työmiehet ne, jotka olivat enemmän surkuteltavia, sillä muiden ehtojen ollessa samanlaisia, he olivat kaikesta päättäen ne, joiden palkat olivat alennetut alimmaksi ja joiden yleinen asema oli kurjin."
"Mutta sanoppas meille", sanoi opettaja, "eikö ollut yleisen köyhyyden kohtauksia maissa, joilla ei ollut mitään ulkomaankauppaa, yhtä suuria kuin jo mainitsemissasi maissa?"
"Olipa kyllä", vastasi tyttö. "Minä en ole tarkoittanut väittää, että kun ulkomaisten sääliväiset armolahjat olivat karvaita, kotimaisten kapitalistien olisivat sitä olleet vähemmän. Vertaus on ainoastaan voittojärjestelmän käyttämisen välillä suuremmassa tai vähemmässä määrässä. Niin kauvan kuin voittojärjestelmää pidettiin pystyssä, oli se lopulla aina sama, joko sitten rakennettiin muurit maan ympäri ja kansa jätettiin yksinomaan kotimaisten kapitalistien nylettäväksi tai muuri kaadettiin maahan ja sisälle päästettiin ulkomaalaiset."