"Tällaisen taloudellisen toiminta-alueen jakaantumisen vuoksi joukkoon yksityisiä tai ryhmittäisiä määrättyjä etuja täysin ilman minkäänlaista yhteyttä tai keskinäistä suunnitelmaa jokainen pysyen pystyssä tai sortuen itsekseen saavutettiin jokainen askel kehityksessä taiteitten ja tieteitten alalla yksinomaan vasta melkoisen häviön ja tappion hinnalla jossain yhteiskunnan osassa ikäänkuin olisi siellä raivonnut ruoste ja ruttotaudit. Kehityksen polku oli täynnä lukemattomien onnettomuusuhrien valkenevia luita. Kehruukone astui rukin sijalle ja nälänhätä hiipi englantilaisiin kyliin. Rautatiet anastivat ajurien tilan ja tuhansia mäkikyliä katosi samalla kun yhtä useita uusia syntyi laaksoissa ja Idän maanviljelijät köyhtyivät uuden maanviljelyksen vuoksi Lännessä. Lamppuöljy seurasi valaanrasvaa ja satoja satamakaupunkeja katosi. Kivihiiltä ja rautaa löydettiin Etelässä ja heinä alkoi kasvaa Pohjoisessa olevien raudanvalmistuskeskuksien kaduilla. Sähkö seurasi kaasua ja biljoonien arvosta rautatieomaisuutta katosi. Mutta mitä kannattaa pitentää luetteloa, jota voisi jatkaa loppumattomiin? Perussääntö on aina sama: jokainen tärkeä keksintö toi aina korvaamatonta vahinkoa jollekin osalle kansaa. Lukemattomat vararikot, armeijoittani joutilaisuuteen pakotetut työmiehet, kokonainen meri kaikenlaatuisia kärsimyksiä olivat hinta, minkä esi-isämme maksoivat jokaisesta edistyksen askeleesta."
"Myöhemmin kun uhrit olivat haudatut tai kuljetetut syrjään, oli esi-isillämme tapana juhlien viettää näitä teollisuuden voittoja ja sellaisissa tilaisuuksissa oli yleisenä sananpartena juhlapuhujain suussa seuraava säe:
"Peace hath her victories not less renowned than those of war."
(Rauhalla on yhtä kunniakkaat voittonsa kuin sodallakin.)
"Puhujat eivät välittäneet ottaa huomioonsa sitä tosiseikkaa, että nämät voitot, joita he niin väärin kutsuivat rauhanvoitoiksi, tavallisesti olivat ostetut yhtä suurella ihmishenkien ja kärsimysten hinnalla — vieläpä usein suuremmallakin — kuin niin kutsuttujen sotien voitot. Me olemme kaikki lukeneet Tamerlanin pyramiidistä Damaseuksen luona, joka oli tehty seitsemänkymmenen tuhannen hänen uhrinsa pääkallosta. Sanottakoon tässä ainoastaan, että jos; niiden eri keksintöjen uhrit, jotka olivat yhteydessä höyrynkeksinnön kanssa, olisivat myöntyneet antamaan pääkallonsa Stevensonin tai Arkwrightin kunniaksi rakennettavaa muistopatsasta varten olisi tämä jättänyt Tamerlanin muistopatsaan mitättömyydeksi. Tamerlan oli raakalainen ja Arkwright ihmisiä auttamaan lähetetty nero ja kuitenkin vanhanajan taloudellisen järjestelmän liettävät juonet saattoivat hyväntekijän aiheuttamaan yhtä paljon inhimillistä kärsimystä kuin raakalaisvoittajakin. Huonosti asiat todellakin olivat silloin kun miehet kivittivät ja ristiinnaulitsivat: niitä, jotka tulivat heidän avukseen, mutta yksityiskapitalismi teki heille vieläkin pahemman konnatyön muuttamalla heidän tuomansa: lahjat kiroukseksi.
"Ja ryhtyivätkö työmiehet ja kapitalistit, joiden etuja keksintöjen kehitys uhkasi, varsinaisiin toimiin tämän kehityksen vastustamiseksi ja sortaakseen keksintöjä ja keksijöitä?
"He tekivät kaikkensa tähän suuntaan. Jos työmiehet olisivat olleet kyllin voimakkaita, olisivat he panneet täydellisen vastalauseensa keksintöihin nähden, jotka koettivat vähentää raa'an käsityön kysyntää heidän ammateissaan. Kuten nyt oli asianlaita, he tekivät kaiken vallassaan olevan tätä saavuttaakseen ammattiuniomääräysten ja väkivaltaisuuksien kautta; eikä kukaan voi moittia miesparkoja siitä, että he vastustivat kaikkia keksintöjä, jotka paransivat heidän tilaansa ryöstämällä heiltä elämisen mahdollisuudet. Kuularuisku tuskin olisi ollut kuolettavampi, jos se olisi käännetty sellaisena päivänä työmiehiä kohti kuin työtä säästävä kone. Sellaisina katkerina aikoina mies, joka tuli heitetyksi pois työstä, johon hän oli itsensä harjoittanut, olisi yhtä hyvin voitu ampua ja ellei hän voinut saada muuta työtä, kuten silloin monelle kävi, olisi hänelle varmasti ollut parempi, jos hän olisi kaatunut taistelussa sotatorvien ja rumpujen soidessa ja toivossa hankkia perheelleen eläke. Kuitenkin olisi työmiesten ollut käytävä yksityiskapitalismijärjestelmän eikä työtä säästävän koneen kimppuun, sillä järjellisen taloudellisen järjestelmän aikana kone olisi ollut paljaastaan hyväntekijä."
"Miten vastustivat kapitalistit keksintöjä?"
"Pääasiallisesti negatiivisin keinoin, vaikkakin paljoa vaikuttavammin kuin väkivaltaisuudet, joita työmiehet käyttivät. Alkutoiminta kaikessa kuului kapitalisteille. Kukaan keksijä ei voinut saada käytäntöön keksintöään, miten mainio se sitten olikaan, ellei saanut kapitalisteja sitä hyväksymään ja tätä eivät nämä tavallisesti tehneet, ellei keksijä jättänyt heille suurinta osaa keksinnöstään toivomistaan voitoista. Paljoa tärkeämpi este keksintöjen käytäntöön otolle johtui siitä seikasta, että ne, joita liikutti keksinnön lunastaminen, olivat juuri niitä, jotka harjottivat liikettä, johon keksintö vaikutti ja heidän etunsa useimmissa tapauksissa vaati uudistuksen pidättämistä, joka uhkasi tehdä arvottomaksi koneiston ja menettelytavat, joihin heidän pääomansa oli sijoitettu. Kapitalistin tuli olla täysin vakuutettu ei ainoastaan siitä, että keksintö oli itsessään hyvä, vaan myöskin, että se oli hänelle itselleen siksi voittoa tuottava, että se korvaisi hänen pääomalleen syntyneen vahingon ennen kuin hän ryhtyi siihen käsiksi. Jos keksinnöt kokonaan poikkesivat menettelytavoista, jotka olivat olleet voitonoton perusteena, oli usein suoranaista itsemurhaa kapitalistille hyväksyä niitä käytäntöön. Elleivät he voineet pidättää tällaisia keksintöjä muulla tavalla, oli heidän tapanaan ostaa ne ja poistaa ne siten näyttämöltä. Vallankumouksen jälkeen löydettiin kylliksi tällaisia patentteja, joita oli ostettu ja käytäntöön tulemasta estetty kapitalistien itsesuojelukseksi pitämään maailmaa uusissa keksinnöissä kymmeniä vuosia, ellei uusia olisi keksitty. Yksi vanhan järjestelmän historian surullisimpia lukuja ovat ne vaikeudet, vastukset ja elämän ajan kestävät pettymykset, joiden kanssa keksijäin oli taisteltava, ennen kuin he saivat keksintönsä hyväksytyiksi sekä petokset, joiden kautta useimmissa tapauksissa heidän voittonsa puijasivat kapitalistit, joiden kantta he saivat keksintönsä käytäntöön. Nämä kertomukset tuntuvat todella nykypäivinä melkein mahdottomilta uskoa, jolloin kansa on kernas ja halukas kasvattamaan ja innostuttamaan jokaista huomattavampaa keksijähenkeä, ja jolloin jokainen, jolla vaan on uusi keksintö mielessä, voi maksutta vaatia hallituksen viranomaisia turvaamaan hänen vaatimastaan etuoikeudesta keksintöön ja hankkimaan hänelle kaikki mahdolliset helpotukset tietojen, aineksien ja laitosten hankkimiseksi keksintöään täydentääkseen.
"Ottaen huomioon", sanoi tohtori, "että näiden seikkain, mikäli ne koskevat yksityisten etujen synnyttämää vastustusta parannusten eteenpäin marssille, on täytynyt olla vielä selvemmin huomattavia esi-isillemme kuin meille, mitä arvelet uskosta, joka heillä todella näyttää olleen, että yksityiskapitalismi järjestelmänä oli suotuisa keksinnöille?"