KUINKA RAHA KADOTTI ARVONSA.
"Ja ajatteleppas sitten toista vaikutusta, joka johtui kansan yleisestä kauppajärjestelmästä. Niissä ei käytetty varsinaista rahaa. Sitä ei yleisissä kaupoissa otettu vastaan, sen sijaan, oli käytännössä luottokortti, johon merkittiin ostoerät. Kortti oli voimassa ainoastaan vissin ajan. Yleinen työläinen oli oikeutettu vaihettamaan palkaksi saamansa rahan tällaiseen luottokorttiin työarvon perusteella. Hallitus antoi näitä luottokortteja yksinomaan varsinaisille palvelijoilleen. Mutta yleisissä kaupoissa hyväksyttiin luottokortti olipa se keneltä tahansa. Hallitus ainoastaan piti silmällä sitä seikkaa, ettei luottoa kulutettu kortissa mainittua työnarvoa suuremmassa määrässä. Täten luottokortti tuli arvoksi jolla oli kolme, neljä jopa viisikin sataa prosenttia suuremmat edut kuin varsinaisella rahalla, jolla ei voinut saada muuta kuin väärennettyjä ja verrattain kalliita tavaroita jälellä olevista yksityisten kauppaliikkeistä. Kulta, jota kapitalistit pitivät parhaimpana rahaläjinä, ei yleisiin kauppoihin kelvannut enemmän kuin hopea, kupari tai paperirahakaan, joten henkilö joka halusi saada hyvää tavaraa kohtuullisella hinnalla yleisestä kaupasta oli onnellinen tavatessaan, yleisen työläisen, joka oli kyllin tyhmä vaihettamaan neljällä kulta dollarilla yhden dollarin arvon luottokortissa.
"Rahan arvon katoaminen kävi yhä suuremmaksi sikäli kun yleisten työläisten lukumäärä kasvoi. Nämä saivat työstään luottokortin jolla välittivät kaikki ostoksensa. Samoin kun hallituksen tuotanto- ja välitysliikkeet tulivat laajemmiksi lakkasi kapitalistisien tuotteiden tarve ja sen mukana myöskin rahan käyttö-arvo. Samaan aikaan rahan lainaus teollisuus- ja viljelysaloille väheni sentähden, että yleisö tuli huomaamaan yksityisen yritteliäisyyden käyvän päivä päivältä yhä mahdottomammaksi sen sijaan kun yhteiskunnallinen aina vaan kasvoi. Kukaan ei myöskään tahtonut rahaa säästää ja tallettaa, sillä silminnähtävää oli raha-arvon aleneminen ja käytön väheneminen. Minä äsken sanoin, että yleisten kauppojen luottokortti oli useampia satoja prosentteja arvokkaampi kuin varsinainen raha. Se oli niin alkuaikoina. Sitävastoin vähitellen rahan arvo katosi tykkönään, joten rahalla vihdoin ei voinut mitään saada ostetuksi.
"Voidaksesi käsittää koko rahajärjestelmän kumouksen ja siitä johtuvan vaikutuksen ja suhteiden lakkaamisen täydellisesti, tarvitsee sinun ainoastaan ajatella minkä seurauksen olisi synnyttänyt tieto, joka sinun aikanasi olisi varmalta ja luotettavalta taholta vakuuttanut, että maailman loppu tulee muutaman viikon sisällä varmasti tapahtumaan. Tässä tapauksessa ei maailman loppu tosin tullut, mutta sen sijaan tuli täydellinen muutos maailman oloissa; muutos, joka aiheutti ettei rahoja ensinkään tarvittu ja ettei rahalla mitään valtaa eikä arvoa ollut. Siten siis kaikki ne suhteet, jotka rahan tähden olivat olemassa lakkasivat vaikuttamasta. Ihmisiä lakattiin arvioimasta rahan mukaan."
"Minua ihmetyttää", keskeytin minä, "miten silloin, kun raha kadotti arvoansa, hallitus voi saada mitään tuloja verotuksesta."
"Vero kuului yksityiskapitalismin järjestelmiin ja katosi sen mukana. Veron tarkoitus oli ollut antaa hallitukselle varoja työn hallitsemiseksi. Mutta kun valtio kollektiivisesti järjestyi tuottamaan omat tarveaineensa ja valtiona pitämään työllään yllä kaikkinaiset menoerät, katosi vero samoinkuin rahakin. Yleisö palvellen yleisöä ei tarvinnut verotusta sillä ei ollut ketään jota verotuksella olisi ylläpidetty."
KUINKA VARSINAINEN KANSA TULI MUKAAN.
"Minusta tuntuu, että näihin aikoihin, jollei jo ennenkin, suuri kansanjoukko, joka tähän asti oli ollut ulkopuolella yleistä tuotantojärjestelmää, rupesi hyvinkin kiivaasti vaatimaan oikeutta samanlaisiin etuihin."
"Tietysti; ja sitä oli odotettukin heiltä. Sitäpaitsi kansan tähden oli varustettu kaikki laitokset ja tarvittiin ne saada vaan säännölliseen toimintaan. Entiset, pienilukuiset yleiset työläisjoukot olivat ainoastaan alkutoimenpiteitä varten. Kun nämä toimenpiteet oli suoritettu ryhtyi hallitus ottamaan työhön kaikkia työläisiä eikä ainoastaan rajoitettuja ammattityöläisiä. Siitä alkaen rupesi varsinainen teollisuusarmeija kasvamaan kymmenin tuhansin päivässä kunnes vihdoin koko kansa oli hallituksen töissä.
"Tietysti, jos jollain oli ammatti tahi muu varsinainen toimi, annettiin hänen toimia entisellä alallaan. Työnvälitystoimistot vuorostaan järjestivät muut työläiset. Myöhemmin kun yleinen järjestely oli saatu toimitetuksi lajiteltiin työläiset tarkemmin tarpeen mukaan määrättyihin ammatteihin ja työhommiin.