"Minä en usko että se olisi ollut sen vaikeampi", vastasi tohtori. "Se olisi ainoastaan vaatinut ryhtymään pikaisempiin toimenpiteisiin. Hallituksella olisi ollut tehtävänä kaksi työtä ja ne olisi tullut tehdä heti paikalla: Ensiksi olisi pitänyt ottaa haltuunsa teollisuuslaitokset y.m. ja jatkaa tuotannon suoritusta ja toiseksi pitää huolta kansan toimeentulosta niinkauvan kun tuotanto olisi saatu järjestetyksi. Minä luulen, että kansan toimeentulon turvaamiseksi olisi ryhdytty samanlaatuisiin toimenpiteisiin kun tulvien, katovuosien ja piiritystilan vallitessa ennen. Epäilemättä olisi ensimmäisenä toimenpiteenä ollut ottaa jyvävarastot yleisön käytettäväksi. Samoin myös karjalaumat, lukuunottamatta yksityisiä poikkeuksia, olisi otettu yleisen tarpeen tyydyttämiseksi. Jokaisessa sivistyneessä maassa on aina ylituotantoa ja elintarpeita niin paljon, että ne riittävät useammaksi kuukaudeksi jopa vuodeksikin kansan ylöspitoon. Ja se aika olisi ollut kylliksi riittävä hallitukselle asettamaan kapitalistien pysäyttämä koneisto uudelleen käyntiin uuden järjestelmän alaisena. Jokaiselle kansalaiselle, joka olisi itsensä ilmoittanut yleisön palvelukseen, olisi annettu oikeus yleisistä kaupoista ja varastoista elintarpeiden y.m. tavarain saantiin. Samaan aikaan hallitus olisi ryhtynyt jatkamaan niitä tuotantoaloja, jotka kapitalistit olivat pysäyttäneet, Kaikki entiset työläiset olisivat luonnollisesti jatkaneet työtään niillä, ja niille työläisille joilla ei työtä ennen ollut, olisi yksinkertaisesti sitä hankittu moninaisilla toimialoilla. Uusi tuotannon tulos sikäli kuin kerittiin tuottaa, olisi lähetetty yleisiin kauppoihin ja varastoihin. Näin ollen olisi tulos, ollut aivan sama, mutta nopeampi. Jollei se olisi mennytkään aivan tasaisesti kiireen tähden, niin ei kuitenkaan mitään sellaista pulaa olisi saattanut syntyä kuin entiset liikepulat olivat. Ne tärisyttivät koko kansakuntaa, saaden monenlaista kurjuutta aikaan, joka seitsemäs vuosi ja loppuaikoina useamminkin."
MITEN TYÖTTÖMILLE SAATIIN TYÖTÄ.
"Sinun kysymyksesi muistutti minulle erään seikan, josta mahdollisesti sinulle lienee hyvinkin tarpeellista tehdä selkoa, nimittäin: kuinka saatiin työttömille työtä ennenkuin uusi talousjärjestelmä oli saatu niin valmiiksi, että koko kansa voi siihen sisältyä. Se, mitä sinun aikalaisesi suvaitsivat kutsua 'työttömyyskysymykseksi' — voittojärjestelmä kun pakollisesti synnytti työttömyyttä — oli kasvanut vallankumouksen alusta lähtien yhä suuremmaksi niin, että vuosisadan jamassa jo miljoonat olivat joutilaina. Samalla kun se antoi vallankumoukselliselle kiihoitustyölle aineksia, joiden avulla oli helppo osoittaa mihin kilpaileva ja yksityisvoittojärjestelmään nojaava kapitalinen olintila johtaa, samalla se myöskin antoi kapitalisteille yhä suuremman vallan työläisten yli. Työnsaannin lujituttua äärimmilleen joutuivat työläiset melkoisessa määrin kapitalistien armoille, ja siis heidän talutettavikseen. Ne, joilla oli työtä jo pelkäsivät sen kadottavansa ja ne joilla ei sitä ollut ja siis toivoivat sitä saavansa, alistuivat pelon ja toivon tähden kapitalistiluokan eduksi äänestämään ja muutoinkin toimimaan. Vaalit vaalien jälkeen toimitettiin täten kapitalistien voitoksi, sillä heillä oli valtaa pakoittaa työläiset äänestämään kapitalistien vaalilistalla vastoin omia käsityksiään.
"Tällainen asema pakoitti vallankumouksellisen puolueen ennen yleisen hallituksen valloittamista toimeenpanemaan osittaista työnhankintaa työttömille. Työaloja avattiin työttömiä varten. Näissä töissä taattiin työläisille kapitalistien ahdistuksilta toimeentulo.
"Monissa valtioissa sikäli kun vallankumouksellinen puolue sai jalansijaa, ryhdyttiin käyttämään uusia keinoja työttömyyden poistamiseksi. Tavallisesti valtio takasi jokaiselle kansalaiselle hakemuksen perusteella toimeentulon mahdollisuuden hakijan työnteon perusteella. Hakija otti tällöin palkkansa elintarpeessa, vaatteissa ja asunnossa. Valtio hankki tointa ja työtä. Voitto, joka jäi yli jaettiin aina tasan työläisten kesken. Ulkomaalaisia tavaroita tahi raaka-aineita saatiin ylituotannon markkinoilla myymisestä. Valtion, vankilan ja köyhäinkotien tuotteille oli löydetty erikoinen ostajakunta. Tämä systeemi, jonka avulla valtio avusti ahdinkotilaan joutuneet työläiset keskinäisen toiminnan kautta pitämään huolta itsestään antaen heille tarpeellista johtoa, työaseita ja välineitä yleensä, tuli yleisesti käytäntöön vaikuttaen paljon hyvää kansan keskuudessa. Muutamissa valtioissa tällainen järjestelmä oli kehittynyt erittäin täydelliseksi ja sellaisena se takasi työläisille verrattain paremmat olosuhteet mitä kapitalistien palveluksessa olevilla työläisillä oli. Täten myös työnantajien valta työläisten yli heikkeni ja työläiset pääsivät vapaiksi käyttämään omaa järkeään yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Myöhemmin nämä valtioiden toimeenpanemat sisälliset yhteistoimintaliitot sulautuivat yhdeksi laajaksi työn ja onnen valtakunnaksi."
NAISTEN KOHTALO.
"Mitenkä meneteltiin naisten suhteen?" minä kysyin. "Voitiinko odottaa, että naiset uuden yhteiskunnan muodostuessa olivat ruumiillisesti ja henkisesti kyvykkäät vastaanottamaan samat tehtävät ja vastuunalaisuudet kuin miehetkin?"
"Missä naiset entuudestaan jo olivat kotoisien askareiden suorittamiseen osaaottamassa", vastasi tohtori, katsottiin heitä yleisöä palveleviksi siihen asti kuin uusi yleistalous astui täydellisyydessään voimaan, tehden yksityiskeittiöt tarpeettomiksi. Muussa tapauksessa naiset antautuivat miesten kanssa samoilla ehdoilla suorittamaan velvollisuuksiaan uudessa yhteiskunnassa sillä eroituksella, että heidän ruumiin voimilleen sopivia toimia järjestettiin.
"Jos vallankumous olisi tapahtunut sata vuotta aikaisemmin jolloin naisilla ei ollut muuta ammattia kuin kotiaskareet, niin olisi muutos ollut huomattava. Mutta nyt naiset olivat jo siirtyneet teollisuus- ja liike-aloille. Ja kun vallankumous tapahtui oli miltei kaikilla naimattomilla naisilla varma ammatti- tai toimialansa. Naisille vallankumous ainoastaan loi samanlaatuiset oikeudet kuin miehillekin.
"Tietysti naineiden naisten laita oli hieman erilainen. On pitkiä aikoja, jolloin naineet naiset eivät voi ottaa osaa minkäänlaatuisiin yleisiin toimiin. Mutta tällaisia tapauksia lukuunottamatta ei löydy mitään pätevää syytä minkätähden naineet naiset viettäisivät joutilaampaa elämää kuin miehetkään. Uuden yhteiskunnan aikana, ne olivat naiset itse, jotka vaativat itselleen annettavaksi miesten kanssa tasaväkinen tilaisuus yleiseen työn suoritukseen sekä oikeuksien nautintoon. Miehet eivät olisi naisia vaatineet työnsuoritukseen. Tämän ohella on sinun muistettava, että vallankumous koko ajan oli tarkoittanut luoda olot, joissa naiset saavat suuremmat oikeudet elämään kuin ennen ja että he tulevat tasa-arvoisiksi velvollisuuksien täytössä ja oikeuksien nautinnossa miesten kanssa. Naiset, naineet ja naimattomat, olivat väsyneet holhousasemaan ja vaativat vapauttaan. Jollei vallankumous olisi taannut naiselle yhdenvertaisuutta ja toveruutta miehen rinnalla, niin ei se koskaan olisi saanut osakseen naisten kannatusta.