"Sanopas sinä Julian, mitä olisi ollut tehtävä vanhan järjestelmän aikana saattaakseen kaikki taistelijat samanväkisiksi ja heidän taistelu edellytyksensä ja tilaisuutensa yhdenlaisiksi, jottei kenelläkään olisi ollut mitään erikoisetuja puolellaan taistelussa?"
"Tietysti ensiksi olisi ainakin tullut tehdä yhdenvertaisiksi heidän kasvatusopilliset asiansa ja taistelun yleiset edellytykset sekä taloudelliset voimat."
"Aivan niin. Ja juuri sen taloudellinen yhdenvertaisuus tarkoitti suorittaa. Vanhan ajan ihmiset vastustivat taloudellista yhdenvertaisuutta sentähden, että se muka hävittää kilpailun, vaikka se itse asiassa tarkoitti saada aikaan oikean ja rehellisen kilpailun. Uusi yhteiskuntamuoto asetti kaikki ihmiset samanväkisinä kilpailemaan. Kaikilla olivat samat edellytykset. Kaikki kilpailijat kunnioittivat toisiansa, sillä he eivät olleet eri asteilla. Ei ollut rikkaita ei köyhiä. Kaikki olivat onnellisen ja hyvinvoinnin yhteiskunnan kansalaisia. Kaikkien kiihoittimena oli yleinen hyvinvointi, tietoisuus omista voimista ja itse-kunnioitus. Sentähden ei taistelu tullut hillittömäksi persoonalliseksi vihaksi. Taistelevat kunnioittivat toisiaan. He rakastivat toisiaan. Sillä lopullisesti voittojen voitto oli häviölle joutuneenkin voitto, sillä eroituksella ainoastaan, että voittaja sai voiton merkin samalla kuin hän oli omaa voimaansa kehittäessään kohottanut toisten pyrkimysmäärää."
VÄITÖS ETTÄ YHDENVERTAISUUS KUOLETTAISI ITSENÄISYYDEN.
"Tämän väitteen me löydämme seuraavana luettelossamme. Sen mukaan väitettiin, että taloudellinen yhdenvertaisuus taatessaan huokealla kaikille ihmisille elämän, kuolettaisi heistä itsenäisyyden ja omintakeisuuden. Tämä vasta väite voitaisiin yhdistää edelliseen kuuluvaksi, sillä ajatus on tässäkin sama; nimittäin, että taloudellinen eriarvoisuus on ainoa kiihotin kaikelle pyrkimyksellä. Matta kun väitettä käytettiin koko paljon vallankumouksen vastustamisessa, niin otettakoon se tässä huomioon.
"Väite itsessään kumoaa itsensä. Siinä sanotaan, että henkilöt ovat vaarassa kadottaa itsenäisyytensä saavutettuaan itsenäisen aseman. Jos minä nyt sinulta kysyisin, minkälaatuinen asema, pelkoa vaiko luottamusta synnyttävä, oli edullisin itsenäisyyden ja omintakeisuuden kehittymiselle, niin mitä sinä sanoisit?"
"Minä tietysti sanon, että luottamusta herättävä, turvattu asema on omintakeisuuden ja itsenäisyyden peruste."
"Aivan oikein. Sehän on selvää. Ja uusi yhteiskunta järjestelmähän juuri tarkoitti sellaisen aseman kaikille ihmisille takaamista. Minkätähden siis väitettiin, että sen järjestelmän olot olisivat epäedullisia itsenäisyydelle ja omintakeisuudelle? Jos missään elämän varmuus ja taloudellinen riippumattomuus saattaa vaikuttaa edullisesti, niin on se juuri siinä, että ihmisen itsenäisyys ja omintakeisuus varmistuu taloudellisen aseman varmuuden kautta, joten ihminen tuntee itsensä omaksi herrakseen. Sitävastoin epävarmuus toimeentulosta pakoittaa ihmiset aina kuolettamaan itsenäisyyttään ja antautumaan toisten voimallisempien turviin.
"Se olisi mahdollisesti kylliksi kumoamaan koko väitelmän. Mutta kapitalistien perusväitelmä, että kaikki muut yhteiskunta järjestelmät tulisivat olemaan onnettomia kaikessa suhteessa ihmiskunnalle ja että kapitalistinen järjestelmä on vaan ainoa oikea, on siksi laajassa muodossa tehty, että sen selittäminen vaatii tarkempaa syventymistä. Sentähden ryhtykäämme perusteellisemmin katselemaan niitä seikkoja joita väite edellyttää puolustuksekseen ja sitten vuorostaan niitä, joita meillä on väitteen kumoamiseen.
"Tarkastettakoon niitä ilmiöitä, joita vanhan yhteiskunnan aloilla esiintyy. Otettakoon ensin naiset, s.o. toinen puoli ihmissuvusta. He olivat ensi kädessä valtiollisesta ja taloudellisesti miesten hallinnon alaisia ja toisessa kädessä jonkun miesyksilön holhottavia sentähden, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen olosuhde oli heidät painanut asemaan, jossa he miltei tykkönään olivat joutuneet miehistä riippuviksi. Miehet vanhojen tratitionien perusteella muodostivat ahtaita käsitteitä naisten velvollisuudesta ja rakkaudesta ynnä elämäntavoista yleensä. Mutta miltei samanlainen oli miestenkin elämä sillä eroituksella ainoastaan, että he jossain määrin olivat naisia edellä vallassa. Suurin miesten enemmistö oli vuorostaan riippuvainen työnantajansa armosta. Sentähden tuli heidän sulattaa herrojensa kaikki elämän ymmärryksen seikat ja mahtikäskyt ilman vastalauseita. Jos ei voinut niitä ken hyväksyä, tuli hänen kuitenkin olla sangen hiljaa ja tekeytyä välinpitämättömäksi. Katso esimerkiksi vanhan ajan salaisen vaalitavan lakia. Luultiin sen olevan tarpeellisen sentähden, että köyhälistö saa vapaasti äänestää. Eikö se laki itsessään tunnusta, että työläisiltä vapautta puuttui? Eikö se puhu selvää kieltä työnantajan vaikutusvallasta työläiseen. — Työläisten jälkeen tulevat liikemiehet, jotka itseään pitivät työläisiä onnellisempina, Liikemiehillä minä tarkoitan välityskauppiaita, jotka elättivät itseänsä tyrkyttämällä ihmisille tavaroitaan. Näitten liikemiesten joukossa on itsenäisyys sitäkin harvinaisempi vieras. Liikemiesten menestyäkseen tuli ottaa tarkka vaari itseään ylempien tavoista ja viittauksista ja olla sekä tukkukauppiasten että ostajiensa kumartava orja.