"Minä viittasin hetki sitten", jatkoi tohtori "siihen läheiseen yhtäläisyyteen joka teidän aikananne oli olemassa teollisuus- ja sukupuoliaseman välillä, työtä tekeväin joukkojen suhteissa kapitalisteihin ja naisten suhteissa miehiin. Sitä erinomaisesti kuvaa muuan toinenkin seikka.
"Työväestön alistuminen kapitaalin omistajain sorrettavaksi pysyi välttämättömänä joka aika suuren työttömäin luokan takia joka oli valmiina polkemaan työväestön ansioita ja sangen kärkäs taipumaan työhön mistä hinnasta ja millä ehdoilla tahansa. Tällä nuijalla kapitalisti piti työväestöä kurissa. Samalla tavalla itsetiedottoman naisjoukon olemassaolo sitoi naiset miesvallan ikeeseen. Kun toimeentulo oli niin vaikea ratkaisu kuin se teidän päivinänne oli, niin useat miehet eivät voineet huolta pitää omasta toimeentulostaan ja ääretön joukko ei voinut toimeentuloa naisille hankkia oman itsensä lisäksi. Naimisiin menosta luopuminen maksoi miehelle hänen onnensa, mutta naisiin nähden ei ollut kysymyksessä vain onnen menettäminen, vaan säännöllisesti se jätti heidät alttiiksi köyhyyden puristettavaksi ja hukutettavaksi, sillä naisten oli paljon vaikeampaa kuin miesten saada omasta työstänsä riittävästi elämisapua. Seurauksena oli tärisyttävämpiä näytelmiä mitä maailma koskaan on kokenut — ei vähempää todellakaan kuin kilpailu ja kilvoittelu naisten kesken naimisiin pääsyn mahdollisuuksista. Ymmärtääksemme miten voimattomia naiset olivat teidän päivinänne pääsemään miesten suhteen aineellisen, henkisen tai moraalisen arvon ja riippumattomuuden vaatimalle kannalle tarvitsee vain muistaa heidän surkeata kohtaloansa avioliittomarkkinoilla, kuten teidän aikalaisenne säälimättömän vastaavasti sanoivat.
"Eikä sittenkään naisen nöyryytysmalja ollut täysi. Vielä oli olemassa toinen ja pelottavampi kilpailumuoto hänen oman sukupuolensa piirissä johon hänet oli pakosta tungettu. Alituisesti oli olemassa ääretön jäännös naimattomia naisia jotka tavoittelivat avioliiton tuottamaa taloudellista varmuutta, mutta näiden alapuolella oli laumoittain kurjia naisia jotka olivat menettäneet toivonsa saada kunniallisilla ehdoilla miehiltä toimeentuloa ja olivat halukkaita myymään itsensä leipäpalasta. Julian, ihmettelettekö että kaikista sen hirveän sekasotkun tunkioista jota te sanoitte sivistykseksi yhdeksännellätoista vuosisadalla löyhkäsi sukupuolisuhde ilkeimmin?"
"Aikamme ihmisystävät olivat suuresti epätoivoissaan siitä mitä me sanoimme yhteiskunnalliseksi pahaksi", sanoin, — "se on, tämän suuren, naisten saastajoukon olemassa olosta — mutta yleisesti sitä tautia ei pidetty taloudellisen kysymyksen osana. Sitä pidettiin pikemmin moraalisena paheena joka johtui ihmissydämmen turmeluksesta ja jonka parantaminen kuului moraalisille ja uskonnollisille vaikutelmille."
"Niin, kyllä tiedän. Kukaan tietysti ei teidän päivinänne saanut ymmärtää että talousjärjestelmä oli ääriään myöten turmeltunut, ja sen takia oli tavallista laskea kaikki sen hirveät seuraukset pahan ihmisluonteen niskoille. Niin, minä tiedän että oli ihmisiä jotka vakuuttivat että oli mahdollista saarnaamalla vähentää yhteiskunnallisen pahan kauhuja, vaikka samalla maassa oli miljooneja naisia epätoivoisen puutteen käsissä, joilla ei mitään muita keinoja ollut leivän hankkimiseksi kuin miesten himojen tyydyttäminen. Minä olen hiukan pääkallon tutkija, ja usein olen halunnut saada tilaisuutta tutkia yhdeksännentoista vuosisadan ihmisystävän pääkallon kehitystä, joka rehellisesti uskoi tämän, jos todella kukaan heistä rehellisesti sitä uskoi."
"Sivumennen sanoen", sanoin, "korkealle kehittyneet naiset minunkin aikanani kieltäytyivät noudattamasta tapaa jonka nojalla heidän olisi ollut omaksuminen miehensä nimi naimisiin mennessään. Miten sen asian laita nyt on?"
"Naisten nimeä ei avioliitto muuta enemmän kuin miestenkään."
"Entä lapset?"
"Tytöt ottavat äidin viimeisen nimen sekä isän nimen keskimmäiseksi nimekseen, pojat taas päinvastoin."
"Minusta tuntuu", sanoin, "että olisi merkillistä ellei tapaus, joka niin syvältä koski naisen suhteeseen mieheen nähden hänen saavuttaessaan taloudellisen itsenäisyyden, olisi muodostanut entistä sukupuolimoraalin tavanmukaista kantaa muutamissa suhteissa."