"Ja oliko tämä ihmisten liikarunsaus olemassa vain palkkalaisten ja pikku tuottajain kesken?"
"Päinvastoin, jokainen elinkeino, jokainen toimi, jokainen työ ja jokainen ammatti, oppineittenkin, oli samoin tulvillaan väkeä, ja kaikki jotka kussakin työssä olivat katselivat jokaista uutta tulokasta epäluuloisin silmin, nähden hänessä uuden kilpailijan elämän taistelussa, jonka hän teki jälleen vaikeammaksi kuin se ennen ollut oli. Näyttää siltä kuin näinä aikoina kellään ihmisellä ei olisi ollut tyydytystä työstään, vaikka olisi ollut miten itsensä kieltävä ja uuttera, sillä häntä täytyi alituiseen kiusata tunne että ystävällisempää olisi seisoa syrjässä ja antaa toisen työtä tehdä ja maksun saada koska kukin tiesi ettei ollut kaikille työtä ja palkkaa."
"Sanohan meille, Robert, eivätkö esivanhempamme käsittäneet kuvaamasi aseman tosiseikkoja? Eivätkö he nähneet että tämä ihmisten liikarunsaus osotti jotakin olevan vinossa yhteiskunnan järjestyksessä?"
"Varmaankin. He tunnustivat olevansa siitä suuresti huolissaan. Laaja kirjallisuus oli syntynyt keskusteltaessa, miksi ei ollut kylliksi työtä maailmassa missä kuitenkin niin paljon enemmän työtä nähtävästi tarvittiin, kuten yleinen köyhyys osotti. Kongressit ja lainlaatijakunnat nimittelivät alinomaa oppineitten miesten lautakuntia tutkimaan ja antamaan lausuntonsa asiasta."
"Ja selittivätkö nämä oppineet miehet että asia selvästi aiheutui liikevoittojärjestelmän välttämättömästä seurauksesta, se kun ylläpiti ja alituisesti laajensi kuilua yhteiskunnan tuotanto- ja kulutusvoiman välillä?"
"Ei, herran nimessä! Liikevoittojärjestelmän arvostelu olisi ollut julkeata jumalanpilkkaa. Oppineet miehet sanoivat sitä ratkaisua vailla olevaksi kysymykseksi — työttömyyskysymykseksi — ja jättivät sen silleen umpiongelmana. Esivanhempaimme suosittuna tapana oli väistää kysymyksiä joihin he eivät voineet vastata käymättä omin etujensa kimppuun ja sanoa niitä ratkaisemattomiksi kysymyksiksi sekä jättää ne sillensä jumalallisen kaitselmuksen ymmärtämättöminä salaisuuksina."
"On ollut olemassa muuan filosoofi, Robert, — eräs englantilainen — joka tutki perinpohjin tätä voittojärjestelmän aiheuttaman miesten liiallisuuden synnyttämää vaikeutta. Hän esitti ainoan keinon välttää ylituotantoa siinä tapauksessa, että voittojärjestelmä pysytetään voimassa. Muistatko hänen nimeään?"
"Luulen että tarkoitatte Malthusta."
"Juuri niin. Mikä oli hänen suunnitelmansa?"
"Hän neuvoi köyhälistöä ainoana keinonaan välttääkseen nälkäkuolemaa — olemaan syntymättä — toisin sanoen, tarkoitan, että hän neuvoi köyhiä ihmisiä olemaan synnyttämättä lapsia. Tämä vanhus oli ainoa koko joukosta, joka meni voittojärjestelmän juuriin saakka ja huomasi, ettei maan päällä ollut tilaa sille ja ihmiskunnalle. Jos voittojärjestelmä katsottiin Jumalan määräämäksi välttämättömyydeksi, ei hänen mielestään voinut olla epäilemistäkään, että ihmiskunnan oli olosuhteiden pakosta hävittävä maan päältä. Kansa kutsui Malthusta kylmäveriseksi filosoofiksi. Kenties hän sitä olikin, mutta varmasti oli ainoastaan paljasta ihmisrakkautta, että niin kauaksi kuin voittojärjestelmää löytyi maailmassa punainen lippu oli pystytettävä tähdellemme varotukseksi ihmissieluille olemaan sille laskeutumatta paitsi omalla vastuullaan."