Sutherland ei koettanut irroittaa niitä heti, vaan päätti odottaa vähän aikaa nähdäkseen, oliko niistä katolle mitään vaaraa. Kuten olemme sanoneet, oli katto tehty paksuista maloista ja tiheä, mutta kylläkin helposti syttyvä, sillä se oli kuivanut koko kesän. Palavassa rohdintukossa on kuitenkin niin heikko tuli, että se juuri palaa ja tuskin kykenee sytyttämään paksua puuta. Uudisasukas alkoi toivoa, että tulinuolien tuottama vaara olisi pienempi kuin hän oli ensin otaksunut.
Räystään lähelle tarttunut nuoli paloi kaikista kirkkaimmin, mutta juuri kun uudisasukas katseli sitä, paloi se poikki ja yläosa putosi maahan. Tyngässä oli vähän aikaa tuli, mutta se sammui pian ja nuolesta oli jäljellä vain savuava pätkä, joka ei voinut tehdä mitään vahinkoa.
Samoin kävi häntä lähinnä olevan nuolen. Tuli kulutti sen poikki ja palava osa vierähti jyrkkää kattoa vasten maahan. Kolmas nuoli oli sammunut jo aikaisemmin.
Mutta löydettyään turvallisen paikan alkoivat intiaanit päästellä sytyttäjiä entistä kiihkeämmin. Näky oli vaikuttava, kun tulinuolet sinkosivat korkealle ilmaat rakettien tavoin ja tehden kauniin kaaren putosivat katolle niin raskaasti, että luuli niiden tunkevan sen lävitse alla olevien päiden päältä. Ne näyttivät lentoratansa korkeimpaan kohtaan päästyään pysähtyvän hetkeksi ja putosivat sitten maaliaan kohti yhä kasvavalla nopeudella, niin että ne usein sammuivat vinhan vauhdin takia.
Ensimmäinen kattoon sattunut sytyttäjä putosi sellaisella vauhdilla, että se kimposi takaisin monta tuumaa ja liukui sitten maahan ehtimättä korventaa kuivaa tammea.
Muutettuaan paikkaa eivät punanahat enää voineet tähdätä kyllin tarkkaan. Paristakymmenestä nuolesta oli vain kolme tahi neljä sattunut kattoon eikä niistäkään ollut mitään vaaraa. Tämä rohkaisi Sutherlandia.
Mutta hänen toivonsa oli liian aikainen. Sattuuhan usein, että näköjään aivan vähäpätöiset seikat muuttuvat tärkeimmiksi tekijöiksi. Eräs nuoli oli tarttunut kiinni aivan räystään alareunaan. Ilman halki kiitäessään oli nuolessa palava tappuratukko tuskin ehtinyt kunnollisesti syttyä ja näytti nyt sammuvan muutamien sekuntien kuluttua. Sutherland ei kiinnittänyt siihen juuri mitään huomiota, vaan tarkkasi toisia. Muutamat lensivät kauas syrjään, toiset putosivat aivan mökin viereen ja joitakin sattui kattoon tarttuen kiinni.
Mutta ei kestänyt kauan aikaa, ennenkuin uudisasukas huomasi räystäässä verikoiran lailla riippuvan nuolen, joka näytti aikaansaavan enemmän vahinkoa kuin kaikki muut nuolet yhteensä. Siihen oli ehkä pantu enemmän palavia rohtimia tahi se oli tehty tulenaremmasta puusta kuin muut. Oli sen laita nyt kuinka hyvänsä, vaara oli ilmeisesti uhkaava, sillä nuoli oli jo sytyttänyt katon, ja ellei tulta heti sammutettu, joutui talo tuhon omaksi.
Ojentaen käsivartensa aivan suoraksi ulottui Sutherland siihen luodikollaan, mutta yksistään siitä ei ollut mitään apua.
"Kasta veteen joku vaate ja sido se pyssyni suuhun", sanoi hän vaimolleen, joka heti päästi esiliinansa ja teki työtä käskettyä.