Saarnan on käännyttävä koetteeksi ensin suuren joukon, kaiken kansan puoleen ja tällöin on erittäinkin silmälläpidettävä eksyneiden ja kirkon kanssa ristiriitaan joutuneiden tarpeita. Saa sitenkin kansan sydämmeen kokea vaikuttaa, että osottaa osanottoa sen ulkonaiseen hätään, köyhyyden vallitessa siitä pitää huolta, sen oikeutta esivaltaa tai mahtavia vastaan puoltaa, sairaustapauksissa sitä tukee. Sitä vastoin varottaa Beck mitä ehdottomimmin niin hyvin ajan tehdasmaisista koriste-istutuksista kuin osanotosta mihinkään valtiolliseen ja uskonnolliseen puoluepuuhaan. Samalla kuin hän ei pelkää "seisoa yksinään oleman alhaisella jakkaralla", pelkää hän että, kun puolueeseen liittyminen riistää itsenäisen arvostelun ja toimintavapauden, joudutaan siihen kiusaukseen, mitä koko maan piirin yli tulee (Ilm. 3: 10 ja 14: 12).
"Välttämättömään taitavuuteen nykyaikana kuuluu: Älkää toki koskaan liittykö mihinkään puolueeseen — sellainen ei tosin kutsu itseään koskaan puolueeksi liittoon tai minkä nimisiä lienevätkään! Muutoin ette voi koskaan toimia niin kuin tahdotte ja niin kuin Te asian ymmärrätte, vaan Teidän on pakko toimia tuon seuran jäsenenä. Yksityisten kanssa saattaa yhteyttä pitää, mutta seuran kanssa ei." — "Niin esiintyivät kaikki, jotka Jumalan palvelijoita todellisesti olivat: he eivät vilkuilleet ympärilleen, eivät haeskelleet, eivät suunnitelleet aikeita ja järjestöjä, eivät muodostaneet mitään puolueita, eivät etsineet sieltä täältä keinoja ja temppuja; he tekivät, mitä Jumalalta kuulivat, juuri niin eikä toisin. Muusta antoivat he Jumalan huolehtia."
Kansalle on saarnattava pääasiallisesti Jumalan lakia ja täytyy meidän niin pitkälle kuin kutsumus siihen velvottaa, pitää sitä myöskin inhimillisen esivallan lain alaisena. Sitä vastaan ei ole koskaan toivottavissa, että voittaisimme kaiken kansan todellisen kristillisyyden ja Jumalanvaltakunnan omaksi. Se alistuu täydellisesti kuuliaiseksi Jumalalle vasta sitten, kun se on tullut Jumalan tuomion läpi käyneeksi.
Sen tähden on kristillisten paimenien tärkein tehtävä koota seurakunnasta esiin todellisia Jeesuksen oppilaita ja kasvattaa niitä sekä saarnan annilla että myös lähemmässä seurustelussa ja jokapäiväisien aiheiden sattuessa oikeaan kristityn mieleen ja vaellukseen. Näistä pääasiallisesti on sitten Herra Kristus itse ottava valittunsa. Siis aina on ydinkristittyjen voittaminen silmällä pidettävä.
Älköön kumminkaan luultako, kun tullaan johonkin paikkakuntaan, missä jo on olemassa jokin niin kutsuttu "seura", että nyt minulla on jo sellainen ydinkristittyjen piiri. Sellainen on kokonaisuuteensa ja yksityisiinsä nähden ensin koetellen tutkittava eikä voida sellaiseksi arvostella, miksi se tekeytyy ja minä se kulkee, jos se vain esim. ihmiskäskyt ja hurskaat miehet pitää suuremmassa arvossa kuin Kristuksen ja hänen puhtaasti inhimillisen ja puhtaasti luonnollisen tapansa. Missä ei vielä mitään "seuroja" tai yhdistyksiä ole, siinä ei pidä ensimmäiseksi tehtäväkseen katsoa sellaisien aikaansaamista. Pikemmin on huomio luotava siihen, missä ovat ne istutukset, jotka Jumala on istuttanut? Niitä mitkä täten sisällisesti ovat yhtä, ei ole pakko järjestyssääntöjen alaisiksi säätää ja sellaisilta yhtymiseen koota. Yhtyminen seuraa kyllä silloin jossakin muodossa itsestään. Se on sitten todellista elimistöä, elävää yhdistymistä ja liittoumista. Siihen sijaan se, mitä ihmiset tavallisesti järjestäytymiseksi kutsuvat, on enemmän tehdastyön tapaista ja näköistä.
Täten voidaan Beckin opetus ja kritiikki lausua lyhyesti sanoilla: muuttakaa mielenne, kaikki ilman erotusta, hyvätkin, muuttakaa ajatuksenne, harrastuksenne ja tekonne!
Kääntykää takasin, te valtiomiehet, tiedemiehet ja kirkonmiehet pimityksen ja ylenkatseen alaisiksi joutuneisiin jumalallisiin perustotuuksiin ja Jumalan lakeihin. Omistakaa sitä varten ilmestyksen valo, joka teille tarjoutuu yksinomaan Raamatussa, eikä muualla.
Mutta älkää sekottako "alkuasteita päämäärän ja kalleimman kalun" kanssa, älkää sitä, mikä sielullisesta ihmisestä näyttää korkeimmalta, iankaikkisen kanssa, Jumalanvaltakunnan kanssa! Älkää tuhlatko voimaanne ihmispuuhaan, joka katoaa eikä tuota teille mitään iankaikkista palkkaa, vaan tuottaa tuomiota, etenkin silloin, jos te sen tähden sorratte todellista Jumalanvaltakuntaa, ja pidätätte niitä, jotka sen tahtovat voittaa.
Antakaa te kaikki, jotka Kristukseen toivotte ja etenkin te, jotka hänen hyväkseen haluatte työskennellä, silmänne avautua taivaanvaltakunnan tavaroille, maailmaan vaikuttaville jumalallisille realiteeteille! Pyrkikää itse niiden kautta iankaikkisesta elämästä osallisiksi! Toivokaa niistä parasta kaikessa vaikutuksessanne, jota varten teidän välttämättä täytyy itsennekin taivaanvaltakunnan lakien alaiseksi mukautua.
* * * * *