"Nauranpahan vaan emäntää; kyllä sinä saat vielä monta kertaa työstä työhön muuttaa, sillä rouva aina vaan joka työtä yrittää, vaan sitten työntää piian tehtäväksi."
"No, piikahan sitä saakin tehdä, sitä vartenhan piika on", sanoi Elsa.
"Sitä varten piika on, vaan sanoisi sitten, että tee se ja se, eikä alustaisi ja sitten kumminkin jättäisi", sanoi Katri.
Elsa ei tahtonut vastata siihen, vaan hienonsi kuoret sanan puhumatta. hänen mielestänsä oli Katri taitavan näköinen, mutta taisipa hänessä olla ivailijan ja panettelijan vikaa, eikä se ollut Elsan mieleen. Paitsi sitä oli näiden hienontaminen juuri hänen tehtävänsä niin pienessä ruokalaitoksessa kuin maisterin. Pahaksi onneksi Katrille oli tällä kertaa myöskin se, että Elsa oli nähnyt parempia keittäjiä, niinkuin esimerkiksi Munkkiniemen Liinan, ja nähnyt, kuinka liikkuu ja työssään joutuu. Katrin keitäntö siihen nähden oli paljasta apinoimista. Kumminkaan ei Elsa hänelle mitään ilmoitellut, vaan hienonnettuaan kuoret meni ruokasaliin pöytää kuntoon laittamaan.
Rouva lienee ehkä ollut suuresta suvusta, kuitenkin kun hän tuli pöytää Elsan kanssa laittamaan, huomasi Elsa hänen tehneen useita muodottomuuksia; kumminkaan ei hän siirrellyt rouvan töitä, vaan antoi olla kajoomatta, ja odotti että, jos rouva kaikki kesken jättää, niin kyllä sitten käskee hänen siirrellä kaikki paikoilleen. Mutta mitään sellaista ei kuulunut ja Elsa huomasi sen säännöttömyyden kuuluvan talon tapoihin, ja Katrin puheen johdosta hän nyt käsitti, ett'ei rouva ollut mikään töiden tekijä.
Päivällinen syötiin ja ruoat korjattiin pois. Maisteri paneusi pitkäkseen työhuoneessaan olevalle sohvalle, ja rouva salin sohvalle. Kun herrasväki oli paraiksi unen helmoihin kerinneet, rupesi Anni kirkumaan. Elsa olikin jo varalta lastenkamarissa ja sieppasi Annin ylös ja kiikutti kyökkiin. Siellä olikin pieni Yrjö entiseltä Katrin kanssa tarinoimassa. Kun Yrjö näki Annia tuotavan, sanoi hän: "Antakaa Annillekin päivällistä."
"Päivällistäpä kylläkin Anni rukalle, kun nukkui sivu päivällisen", sanoi Katri.
Elsa syötti tytön hyväksi ja meni lasten kanssa pihalle.
Melkein samaan tapaan kului aika koko kesäkauden. Elsalla oli paljon työtä, sillä hänen piti maata lastenkamarissa, ja olla valmis heräämään Annin pienimpäänkin irahdukseen. Hänen täytyi puhdistaa huoneet ja vaatteet, käydä asialla ja pitää lapsista kotona ollessaan alituista huolta. Kirkkoon ei hän päässyt koko kesänä, vaikka hän sinne hartaasti halusi. Katri kävi pari kertaa kirkossa, ja sillä ajalla sai Elsa tehdä työtä Katrinkin edestä. Elsa ei tuota kirkkolupaa liioin pyytänytkään, kun sitä ei pyytämättä annettu. Mummo ei käynyt liioin hänen luonansa, eikä hänkään mummon luona käynyt.
"Tottahan Elsa ensivuodeksikin meille jääpi?" kysyi rouva syksyllä
Elsalta.