"En minä tiedä mitä minun pitää tekemän, kun te molemmat muutatte", sanoi rouva harmissaan.
"Minä en voi mitään päättää, ennenkuin minä kysyn mummolta", vastasi
Elsa.
"No, ole niin hyvä ja mene kohta mummolta kysymään."
Elsa pisti liinan päähänsä ja juoksi mummon luo.
Mummo istui kamarissaan pesotuvan perässä; nähtyänsä Elsan hän nousi seisoalle ja sanoi:
"Vielä tuonkin ihmisen silmät näkee!"
"Ei mummokaan ole meillä kesäkauteen käynyt."
"Kyllä olen aikonut sinne monta kertaa, vaan olen ajatellut, että tulisit itse. Minä olen nähnyt unta niin paljon sinusta, ja melkein olen katunut, että sinun sinne toimitin. Totta kyllä, en ole sitä paikkaa kuullut varsinaisesti moitittavan josko ei kiitettävänkään; kumminkin arvaan minä, että tällä kertaa sinä et kehu paikkaasi."
"Minä en juuri moitikaan muusta kuin kahdesta syystä. Ensiksi on siinä liian paljon työtä, ja toiseksi kirkkovuoroa ei milloinkaan."
"Kuinka olet tuuminut muuten?"