"Niin, rouvakin ja tämä toinen neiti saavat olla vieraana miehenä, että minä olen nämät rahat Elsalta lainannut mökin ostamiseen, jotka maksan kasvuineen takaisin."
"Minä täydellisesti luotan teihin, vaan tuo Elsa on niin outo minun mielestäni, että minä kutsun maisterin", sanoi rouva.
Tuota pikaa tuli rouva maisterin kanssa kyökkiin.
"Kummoinen asia se on, joka on tekeillä?" kysyi maisteri, katsellen hyvin terävästi lasisilmiensä läpitse mummoa.
"Se on semmoinen asia, että Elsa lainaa minulle rahaa, että minä saan ostaa töllin Punavuorilta", vastasi mummo hiukan äkäisellä äänellä.
"Mimmoinen se talo on, jota Elsan rahoilla ostetaan?"
"Talo ei liene muuta kuin yksihuoneinen tölli, vaikka se maksaa enemmän, kuin minun rahani. Mutta mummolla on paljo enemmän itsellään", vastasi Elsa.
"Mummon täytyy välttämättä antaa Elsalle velkakirja; oikeastaan saisitte hankkia takauksen", sanoi maisteri.
"Maisterin minä pyydän kirjoittamaan velkakirjan, ja sopiihan maisterin myöskin pistää itsensä takausmieheksi; eihän siinä tule muuta vahinkoa, kuin että siinä nimi on!" laususkeli mummo.
"Enhän minä itseäni takaukseen kaupannut", sanoi maisteri.