"Minunkin tarvitsisi lukea ahkerampaan, vaan kun siihen en ole oikein totutettu alusta eikä pienestä, niin se on niin perin kankeata ja halutonta, melkein surutonta, — surutonta elämä, surutonta ja huoletonta luku. Joutavaa kiukuttelua ja kiroilemista koko elämä. Herra hänen tiennee mikä minustakin tulee", sanoi Elsan kumppani.
KUUDESKOLMATTA LUKU.
Viimeinen palveluspaikka.
Kaupungin palvelijoilla ei ole pitkää vapaa-aikaa, se on vaan muutama päivä, maalaiset ne ovat jotka viikkokausia levähtelevät vapautta pitäen. Niinpä oli Elsankin tuot'hätää muuttaminen uuteen paikkaansa; yht'aikaa he mummon talosta läksivät tuon pohjalaistytön kanssa ja erosivat eri suunnille. Vedet pyörivät molempien silmistä eron hetkenä, sillä tuo kumppani, vaikka äkäinen, oli kumminkin ollut Elsan mielestä paras tähän-astisista työtovereista. Onnea he siis sydämensä kyllyydestä toisillensa eron hetkellä toivottivat ja käsien puristuksista ei tahtonut ensinkään loppua tulla. Kun olivat vihdoinkin eronneet, meni Elsa tuon suuren kauppiaan pihaan ja kyökkiin, jossa paikoilleen jääneet piiat olivat häntä vastaan-ottamassa. Siinä remakka syttyi, kun Elsa kyökkiin tuli, sillä hän oli joukon kaunein.
Vähän hän istahti kyökin pöydän päässä olevalle istuimelle ja läksi sitten entisestä paikastansa tavaroitansa noutamaan; siihen toimeen hän sai uuden paikan rengin ja hevosen.
Hevonen ja ajaja olivat vähän hurjaa lajia, joka hetki luuli Elsa kaaduttavan tuossa rattailla seisoessaan.
Erinomaisen onnellisesti kaikki kumminkin kävi. Maisterin rouva puristi hellästi Elsaa kädestä erotessa, ja lapset liekkuivat Elsan röijyn liepeissä.
"Elsa ei saa mennä!" huusivat lapset.
Turhaan kaikui kumminkin lasten kielto. Elsan tavarat kannettiin kärryihin, ja niin alettiin ajamaan. — Uudessa paikassa entiset piiat ihmettelivät kovasti, kun Elsalla oli kapineita kokonainen talous. Ne olivat niitä kapineita, joita hän oli hallatalvena ostanut, auttaessaan hätäyntyneitä kansalaisia.
Kun Elsa oli saanut tavaransa asetetuksi hänelle osoitettuun paikkaan, tuli talon rouvakin, Elsan uusi emäntä, siihen. Hän oli kotoisin ulkomaalta ja sangen harvapuheinen.