"Neitikös meille näin hyvät kahvileivät kustantaa?
"Ei neiti, vaan sen sulhanen", vastasi lyhyesti Elsa.
Matamit katselivat toisiaan ihmeissään. He heti huomasivat, että pilaa teki nyt sulhasestaan tyttö, kuka lieneekin sitten ollut tuo kantoon ajanut sulhanen. Kauvaa ei heidän tarvinnutkaan odottaa. Kun tuli suurusaika ja kaikki kävivät kyökissä aterioimassa, ennätti Elsa takaisin pesotupaan hiukan ennen kuin matamit ja rupesi askaroitsemaan; samassa saapuikin taloudenhoitaja ja rupesi Elsalle imartelemaan.
"Sinä olet kaunein kaikista naisista, se on Eevan tyttäristä, maan päällä", aloitti taloudenhoitaja.
"Mitä se teille kuuluu?" vastasi Elsa.
"Etkö ymmärrä että aijon kosia sinua?"
"Kyllä minä sen kuulen, mutta painukaa ulos täältä, teillä ei ole mitään tekemistä pesotuvassa."
"Sinäkö hävytön minulle niin vastaat!" sanoi taloudenhoitaja, lyöden jalkaa lattiaan.
"Mars", sanoi Elsa ja talutti miestä ulos matameita vastaan, jotka juuri tulivat suurukselta. Samaan sattui itse talon herrakin pihalle, ja kaiken näki.
"Herra on niin hyvä ja pitää komennon noiden herrojen päälle, ett'eivät ne saa tulla piioille rauhattomuutta tekemään", sanoi Elsa, työntäessään taloudenhoitajan rappuja alas.