Elsa pysähtyi.
"Jos mun vallassani olis, niin minä ajaisin tuon matamin paikalla poijes", tuumi rouva.
"Sisareni sanoo niin, kuuletteko?" sanoi mamseli.
"Kyllä minä tästä ajamattakin menen. Komeampaahan tuo ajamalla mennä olis", sanoi mummo verkalleen.
"Tehkää hyvä herrasväki, kuten itse tahdotte, vaan ei minun tieltäni pidä ketään pois laittaa", sanoi Elsa.
Kaikki katselivat odottavassa asemassa, meneekö mummo. Mummo meni ja murisi mennessään, ollen niin sydäntä täynnä, ett'ei hyvästikään sanonut.
"No niin, kyökki on nyt sinun!" sanoi mamseli. "Ota päältä ja ole niinkuin talon ihminen."
Elsa jäi kyökkiin ja tarkasteli nyt kaikkia paikkoja, että oppisi tietämään missä mikin on, jos tarvitaan. Munkkiniemen rouva oli myöhään iltaan sisarensa kamarissa. Illalla katsoi hän pois mennessään kyökin ovelta sisään ja sanoi:
"Hyvästi Elsa, pidä hauskaa!"
Elsa katseli akkunasta, kuinka rouva nousi kääsyihin ja kuinka sisarensa häntä erinomaisella hellyydellä hyvästi jätteli.