Mamseli katseli tuota kalan perkausta ja huomautti kohta:
"Päät pois! Vai sinä rupeat jättämään päät paistettaviin silakoihin."
Erinomaisen hyvin hän mamselin mielestä suoriutuikin tehtävässään. Kalat tuhrutettiin jauhoissa ja paistettiin pannussa. Toiseksi ruuaksi keitettiin maitovelliä ja kolmanneksi paistettiin pannukakkuja. Nyt sai Elsa käyttää ja näyttää taitoansa päivällispöydän laittamisessa isossa kamarissa. Se oli Elsasta erittäin hauskaa työtä. Vaikka hän tekikin paljon erhetyksiä, huomasi mamseli että Elsassa oli halua ja tarkkuutta.
Kun päivällispuuhista oli onnellisesti suoriuttu ja mamseli pannut sohvalle lepäämään, meni Elsa pihamaalle tuulluttelemaan. Kun hän siinä yksinään seisoi, pidellen käsillään puutarhan aidasta, kurkisti toisesta talosta yli vanhan ja matalan väliaidan entinen matami, joka eilispäivänä niin vihaisena oli pois lähtenyt.
"Kuinkas käypi siellä uuden piian?" kysyi matami.
Elsa huomasi, ett'ei mummon äänessä enään ollut semmoista äkäisyyttä kuin eilispäivänä. Hän läheni sentähden aitaa, jonka ylitse mummo katsoi ja pääsi puutarhaa kiertämällä aivan mummon eteen.
"Asutteko te siinä talossa?" kysyi Elsa.
"En minä tässä talossa asu. Minä asun tuolla kappaleen matkan päässä kadun toisella puolella, vaan minulla on täällä työtä. Olen parhaallaan pyykillä tässä pankkitirehtöörillä. Täällä on iso pyykki, joka kestää monta päivää. Sano mamselille, että hän laittaa pyykin ensi viikoksi, sillä silloin minä joudan, jos hän muutoin minun tahtoo pesemään. Sano myöskin, ett'en minä ole vihainen kahta päivää yhteen jaksoon."
Sen sanottuaan poistui mummo aidan päältä ja Elsa kippasi kyökkiinsä. Siellä hän alkoi tehdä puhdasta parhaansa perästä. Tuot'hätää oli kaikki kunnossa ja kahvipannu porisi hellillä.
Kello soi.