Elsa juoksi sisään. Mamseli oli noussut ylös ja istui sohvalla, lueskellen jotain kirjaa.
"Keitä kahvia aivan samalla lailla, kuin näit aamulla!"
"Se on jo valmis!"
"Hyvä! Tuo se sisään."
Elsa kantoi kahvin sisään ja mamseli ihmetteli kahvin hyvää makua ja sitä tapaa, jolla hän sitä tarjosi, juuri kuin monta vuotta palvellut piika.
"Minun täytyy kiittää sisartani siitä, että hän toimitti sinun tänne eikä itse sinua pitänyt."
"Se pesumatami puhui tulevansa mamselin vaatteita pesemään ensi viikolla, jos mamseli muutoin tahtoo. Hän sanoi ei olevansa enään vihoissaan."
"Hm", sanoi mamseli. "Tulkoon vaan! enhän minä ole hänen käskenyt olla vihoissaan."
"Niin, ei mikään ole niin suloista, kuin sovinto", sanoi Elsa.
Mamseli katsahti terävästi Elsaa silmiin, nähtävästi kummeksien tytön lausetta.