"Sinä olet hyvin jumalinen ja äitis oli myöskin; olen tuota kaikkea sisareltani kuullut."
"Jumalan pelko on viisauden alku", sanoi Elsa.
"Juokse sanomaan matamille sinne tirehtöörin alakyökkiin, että hän tekee niin hyvin ja tulee meille pyykille ensiviikolla."
Elsa oli valmis lähtemään.
Pian juoksi hän portista ulos ja sitten toisesta sisään ja tuli pihan perällä tirehtöörin pesutupaan. Täällä oli matamia kaksittain, vieläpä muudan piikakin höyryävien punkkain takana työtänsä ahkeraan tekemässä. Samaan aikaan kuin Elsa ilmestyi pesutuvan ovelle, löi piika suopavaahtoa ylös kattoon, jotta se räiskyi kaikkien silmille ja sanoi:
"Tämä on renkien rakkautta."
"Jopa meni vähään renkien rakkaus, kun suopavahtoon!" tuumi tuo ennen mainittu matami.
"Hyvää rakkauttahan se on; ei sais sitä ilman vaatteitakaan puhtaaksi", tuumi toinen pesumummo.
Elsa läheni hiljalleen tuttavan matamin työpaikkaa ja sanoi:
"Mamseli lähetti sanomaan, että teette hyvin, jos tulette ensi viikolla meidän pyykille!"