"Korjaa! kyllä minä tästä itseni kohta korjaan; en minä ijankaiken rupea yhden kakaran tähden tässä haukkumisia kuulemaan!" sanoi Liina, alkaen heittää vaatteita päälleen.
"Liina, Liina! älä ole tuhma!" sanoi rouva.
"Onko hän joitakin sotamiehiä meidän tavarastamme elättänyt?" kysyi herra.
"Sulhasta, näet!" sanoi mamseli.
"Ala kauskia sitten!" sanoi herra.
"Niin kauskinkin, vaan käskemättä minä tulin ja käskemättä menen."
"Älä vinkaile ja tulputa suutas! Puhu sievästi ja läiski hiljemmin!" sanoi herra. "Sano, oletko sinä varastanut?"
"Olen! mitä se siihen kuuluu?"
"Hm, hassu hän on; se minun täytyy myöntää. On varastanut ja se ei vielä muka kuulu asiaan." Vähän mietittyään kysyi herra:
"Mikä kakara se on, jota hän syyttää?"