— En. Oliko alhaalla joku?
— Oli, mies, joka hiipi kuuntelemaan keskusteluamme.
— Huu, mikä se semmoinen mies on?
— En tiedä hänen oikeasta nimestänsä, mutta luulen osuvani oikeaan, jos sanon hänen olevan saman, joka teillekin yritti eräänä yönä murtautua.
— Siis rosvo, mutta mistä hänet tunnette?
— En tunne häntä lähemmin, mutta siitä huolimatta on minulla omat syyni lausumaani otaksumaan.
— Mitkä sitten?
— Tiedän erään epäiltävän henkilön, joka on enonnekin talon ulkopuolella kierrellyt, piileskelevän jossakin täällä. En ole tosin nähnyt häntä, kerran vain haamun pimeässä luolassa, mutta Pentin kanssa olemme seuranneet hänen jälkiänsä ja ajaneet häntä takaa.
— Senkötähden Susiluolaakin kuljitte virralle saakka?
— Sentähden, mutta paras on meidän lähteä täältä, milloin tahansa hän voi palata takaisin.