6.
Jaana ei itkenyt enää. Mutta hän nyyhki vieläkin ja painoi kädellään sydänalaa.
—Mikä sinun nimesi on? kysyi vanha herra.
Jaana tohti nyt jo ilmoittaa oikean nimensä.
—Mistä kotoisin?
Jaana mainitsi maakunnan nimen. Mutta vanha herra tahtoi tietää tarkempaan.
—Sieltä minä olen maantien varrelta, koki Jaana selittää.
—Maantieltä kylläkin, hymähti vanha herra. Mutta mitenkä sinä olet joutunut maantielle?
Se oli liian syvällinen kysymys Jaanalle. Hän vaikeni ja painoi jälleen poveaan.
Hänen sydämensä läpätti yhä kuin kulkunen yksinäisen matkamiehen vempeleessä.