Oi järvi, laineitten koti ja kalain kimmelsuomuisten, ma kuuntelen läikyntääsi ja laulua hyräilen.
On järven pohjalla linna,
niin kaunis simpukkalinna, ai!
Sen ammoin mahtava Ahti
on rakentanut kai.
Mut Ahdin maineikas suku
— kuin moni ylhäinen suku muu,
joka liian on vanha ja hieno —
jo sammuu, rappeutuu.
Vain pieni, kalpea prinssi
nyt linnanpuistossa leikkiä lyö,
rapukarjoja paimentaapi
ja itkee, kun tummuu yö.
Oi järvi, laineitten koti ja kalain kimmelsuomuisten, ma kuuntelen läikyntääsi ja laulua hyräilen.
HIIDEN HOVI.
Vuorivirta kuohuu alla ikkunain, lyövät tornin seinään laineet loiskahtain takana tunturin viiden. Nuku, nuori kukka ripsin kasteisin! Sull' on kultasänky silkkiuutimin linnassa mahtavan hiiden.
Peikko lemmenkade nukkua ei voi; kiilusilmin väijyy, niinkuin vartioi saituri timanttijyvää. Ryöstö-impi huokaa taljavuoteellaan, unohtaa ei saata edes unissaan onnettomuuttansa syvää.
Vuorivirta kuohuu alla ikkunain, lyövät tornin seinään laineet loiskahtain takana tunturin viiden. Nuku, nuori kukka. ripsin kasteisin! Sull' on kultasänky silkkiuutimin linnassa mahtavan hiiden.