"Pane lakki päähäni, Kurt", oli ainoa, mitä hän sai sanotuksi.
"Onhan sinulla tarpeeksi päähinettä tässä", sanoi veli ja veti hänen kauhukseen häntä paksusta palmikosta.
Anna, joka huomasi sisarensa surkean tilan ja tunsi sääliä häntä kohtaan, otti karvalakin Kurtilta ja pani sen Evan keltakiharaiseen päähän.
"Sinä olet kiltti, sinä", sanoi tämä kiitollisella katseella.
"Mutta minä olen tietysti paha", sanoi Kurt ja suuteli pyöreää, punaista poskea, joka oli melkein turkinkauluksen peitossa.
"Niin olet, sillä sinä et koskaan tahdo muistaa, että minä olen täysikasvuinen", vastasi Eva.
"Mutta sinä et juuri käyttäydy täysikasvuisten tavalla", sanoi Kurt leikillisesti, "täysikasvuinen, hyvin kasvatettu nuori nainen olisi tervehtinyt vastapäätä olevaa vierastaan, ennen kuin olisi ruvennut torumaan veljeään. Sinä et ole ensinkään suvainnut huomata Henningiä."
"Sinä et ole antanut minulle siihen aikaa", vastasi Eva nauraen ja loi ujon katseen Henningiin, "mutta joka tapauksessa olen minä iloinen, että hän on täällä."
"Kiitos siitä", vastasi Henning hymyillen ja tarttui hänen ojennettuun käteensä, jota hän lujasti puristi.
* * * * *