"Kiitos siitä, että sinä aina olet valmis kääntämään minun katseeni Häneen; siten olen monta kertaa saavuttanut voiton", sanoi hän. "Sinä näet Hänet varmaan harvinaisen selvästi."
"Se on sentähden, että minä olen niin riippuvainen Hänestä. Sinä, jonka suhteen minulla ei ole mitään salaisuuksia, tiedät parhaiten kuinka heikko minä olen. Mitä kauemmin minä olen elänyt, sitä välttämättömämmäksi on Hän tullut minulle."
32.
"Anna, tiistai-iltana on niin sanomattoman hauska konsertti. Emmekö mene sinne? Halvimmat piletit maksavat vaan puolitoista kruunua", sanoi Eva houkuttelevalla äänellä.
"Voithan sinä mennä", vastasi Anna, katsomatta ylös kirjoistaan.
"Mutta enhän minä voi mennä yksin ja olisi niin hauska, jos sinä tulisit mukaan."
"Kyllä Kurt tulee, jos pyydät."
"Ei, hänellä ei ole aikaa, hänet on kutsuttu jonnekin siksi illaksi.
Etkö sinä voi tulla, Anna? Saat nähdä, että siellä on hauska."
"Minulla on muuta ajattelemista, kuin sitä mikä on hauskaa."
"Mutta voithan sinä tulla tämän kerran. Menemme halvimmalle paikalle, eihän siihen mene niin suurta summaa", sanoi Eva, joka arvasi mistä kenkä puristi.