"Ottamatta lukuun sitä mitä hän panee säästöön", lisäsi Kurt halveksivasti.
"Isä tahtoo hänen säästämään, että hänellä olisi jotain tultuaan vanhaksi, ja hän tekee oikein totellessaan isää. Anna on erinomaisen älykäs, hänellä on niin paljon periaatteita ja hän seuraa niitä järkähtämättömästi. Toivon, että voisin olla enemmän hänen kaltaisensa."
"Hyvä ellet voi sitä. Minä en pidä ollenkaan naisista, joilla on periaatteita."
"Hyi, Kurt, nyt sanot sinä sellaista, jota sinä et tarkoita. Minä toivon, että voisin ajatella niin paljon toisia, kuin hän."
"Sinä ajattelet enemmän toisia kuin hän. Minä sanon sinulle, Anna ajattelee harvoin ketään muita, kuin itseään."
"Ei, Kurt, nyt sinä olet väärässä."
"Ajatteleeko hän koskaan ympäristönsä hauskuutta? Hän on usein niin nyreä, että oikein pistää vihaksi. Näethän itsekin kuinka mahdotonta on saada häneltä minkäänlaista palvelusta."
"Älkäämme puhuko enää Annasta; sinä sanot hänestä niin paljon pahaa, ja minä tiedän, että hän on paljon parempi, kuin luuletkaan", virkkoi Eva.
"Eikö se ole tässä, mistä saa ostaa konserttipilettejä?" kysyi Kurt ja pysähtyi erään musiikkikaupan edustalle.
"On", vastasi Eva luoden ikävöivän katseen sinnepäin.