He olivat nyt saapuneet hautausmaalle. Kurt aukasi rautaportin, joka narisi saranoillaan, ja he menivät sisään. Oli puolenpäivän aika, aurinko paistoi kirkkaimmillaan. Sen säteet tunkeutuivat suurten, tuuheitten puitten vastapuhjenneitten lehtien läpi ja leikkivät kuolleiden haudoilla, missä hieno, nuori ruoho vihersi keväisen raittiina.
"En voi koskaan olla ajattelematta ylösnousemusta, katsellessani kevättä hautausmaalla; se hymyilee vastaani taivaallisena lohdutuksena", sanoi äiti, kun hän molempien lastensa kanssa läheni hautaa, jonka mustalla kummulla ei ruoho vielä ollut ehtinyt kasvamaan. Kun he olivat järjestelleet siellä olevia kukkia ja seppeleitä, kääntyivät he taas kotiin päin.
"Mitä sinä teet iltapäivällä, äitiseni", kysyi Kurt.
"Ajattelin mennä Nybotorppaan puhumaan vähän Personin mummon kanssa. Hän lähetti äsken sanan, että hän on niin huolissaan ja tahtoisi puhua isän kanssa. Hänen poikansa, Kalle, joka on merimies, on hukkunut jossain Pohjois-Amerikan rannikolla. Hän sai siitä tiedon eilen ja on nyt aivan murtunut, mummo parka. Isä ei mitenkään ehdi tänään ja sen vuoksi olen minä aikonut mennä illalla."
"Et sinä saa mennä", sanoi Kurt, "sinä tarvitset itse lohdutusta."
"Etkö sinä ymmärrä, että paras keino unohtaa omat surunsa on ottaa osaa toisten suruihin? Juuri senvuoksi, että minä itse olen kestänyt koetuksen, samanlaisen, kuin hänenkin surunsa on, ymmärrän minä häntä paremmin ja voin lohduttaa."
Pappilassa palattiin taas vähitellen tavalliseen elämään, vaikka tähän asti tuntematon kaiho sydämissä. Ensimmäinen rengas perheketjusta oli katkennut ja tyhjyys tuntui suurelta.
8.
Oli kaunis talvi-ilta helmikuun alussa. Lumi peitti valkoisena maan ja tähdet tuikkivat taivaalla. Järvet olivat jäässä ja lapioidut tiet johtivat niiden poikki. Puut metsissä taivuttivat lumipeittoisia oksiaan. Silloin tällöin putosi lumikimpale pehmeästi tipahtaen maahan. Metsässä oli niin hiljaista ja ylhäällä kimaltelivat Linnunradan tähdet.
Kulkusten kilinää kuului kaukaa tieltä, joka johti alas Långsjön rantaan, ja pian näkyi reki, jonka eteen oli valjastettu kaksi reipasta hevosta, ajavan jäälle.