"Miksikä täällä on vallan pilkkopimeä? Nukkuiko maisteri?"
"En nukkunut. Nytkö se kirje tuli?"
"Ihan nyt. Se on varmaan Kustaa Aadolfilta", sanoi poika ojentaen kirjeen sitä loukkoa kohti, mistä maisterin ääni kuului.
"Kiitos, Torvald!"
"Elisa pyysi minua sanomaan, että kahvi kohta valmistuu", jatkoi poika ja lisäsi sitte rukoilevasta "Saanko lainata 'Välskärin kertomuksia'? Osaan jo läksyni."
"Ne ovat kolmannella hyllyllä alhaalta lukien, äärimmäisenä vasemmalla."
"Oi, kiitos!" riemuitsi Torvald ja alkoi etsiä niitä neuvon mukaan.
"Torvald!"
"Mitä?"
"Oletko milloinkaan ajatellut, että sinun kerran täytyy kuolla?"