— Se kai riippuu siitä mitä Sverker sanoo asiasta, arveli Lucia.
— Hänen puolestaan saan tehdä mitä ikinä tahdon, selitti Sif.
— Sinä et ole koettanut matkustaa hänen luotaan vielä, huomautti isä.
— Tulenhan minä takaisin, sanoi Sif. Hänellä ei varmasti ole mitään sitä vastaan. Lupaa, isä!
— Minun puolestani saat lähteä. Minusta se tekee sinulle hyvää, ja sitäpaitsi on sinulle kauan luvattu Parisin matkaa, ja sinä olet oikeassa siinä, että tämä on viimeinen tilaisuus.
Sif hypähti ylös puristamaan ja suutelemaan isää kiitokseksi tämän myöntymisestä.
— Mutta minä en vastaa Britalle, ennenkuin Sverkerkin on antanut suostumuksensa, sanoi Lucia.
Soitan heti ja pyydän häntä tulemaan tänään päivälliselle, niin saamme puhua hänen kanssaan, sanoi Sif ja juoksi telefooniin.
Hän pyysi yhdistystä Upsalaan ja Sverkerin numeroa, ja vanhemmat kuulivat keskustelun toisen puolen.
Oletko sinä itse puhelimessa? Hyvää päivää. Tuletko tänne päivälliselle tänään?