— Miksikä niin?
Mutta etkö voi ottaa aikaa itsellesi? Minulla on jotain niin hauskaa puhumista sinulle.
— Ei, en tahdo sanoa sitä näin telefoonissa. Etkö voi tulla tänään?
— Voi niin, koeta! Sinä olet ihastuttava, kun et koskaan ole mahdoton!
— Niin. Sinun pitää sovittaa asiasi niin että voit. Olen niin innokas tapaamaan sinua.
— Ei, ei nyt. Sitte kun tulet. Hyvästi!
Ja sitten hän soitti erilleen. Heti senjälkeen hän näyttäytyi salissa hyvin tyytyväisenä.
— Kyllä hän tulee päivälliselle, vaikka hänellä oikeastaan ei ole aikaa. Mutta hän sanoi olevansa niin utelias tietämään mitä minulla on kerrottavaa, että hän ottaa itselleen aikaa.
— Hän ei varmaankaan pidä sitä hauskana, kunhan hän saa kuulla mitä se on, huomautti Lucia.
— Hänen äänensä tuntui niin herttaiselta ja mielenkiintoiselta. Hänestä on kaikki hauskaa mikä minusta on hauskaa.