— Ystäväksi en voi sinun kanssasi tulla enkä anna sinulle anteeksikaan, mutta suostun olemaan kohtelias sinulle, niin että voimme olla samassa seurassa, sanoi hän jäykän arvokkaasti, joka Sifistä oli naurettavaa, mutta koska hän ei enää tahtonut loukata Majkenia enemmän kuin hän jo oli tehnyt, varoi hän vetämästä suutaankaan nauruun. Hän koetti näyttää surulliselta.
— Olen hyvin pahoillani siitä, ettet voi antaa minulle anteeksi, mutta saan olla kiitollinen, että tahdot sietää minua, sanoi hän mukautuvasti.
Itse asiassa hän ei välittänyt Majkenin ystävyydestä, hän oli tyytyväinen siihen sovintoon minkä oli saavuttanut, sillä siinä oli tarpeeksi jotta hän voi jäädä seuraan.
11.
Tietysti Sif pääsi voitolle isästä ja sai jäädä tämän lähtiessä. Hänen tytönpukunsa pantiin taasen matkatavaroihin lähetettäväksi edelleen toiselle rautatieasemalle, jossa uusi tunturiretki, jota nyt suunniteltiin, päättyisi.
Bentick oli hyvin pahoillaan kun hänen täytyi lähteä tunturilta, ja vaikka hän soi Sifille ilon saada jäädä sinne, sääli hän vielä enemmän itseään senvuoksi että täytyi lähteä yksin. Ja hän oli vähän levotonkin jättäessään hänet.
— Ellet sinä olisi mukana, en olisi koskaan suostunut jättämään häntä, sanoi hän Randalille.
— Sinulla tuntuu olevan suuri luottamus minuun.
— Niin on — rajaton.
— Kunpa en vain pettäisi sitä.