Toiselta puolen useat hienontuneet hovimiehet ja viekkaat Roman valtioviisaat eivät huomanneet mitään kaunopuheisuutta hänen sanoissaan, näissä sanoissa, jotka syvimpiä pohjia myöten liikuttivat kaikkia tosi-sydämiä. "Tuo mies," he arvelivat, "ei voi koskaan kumota meidän mielipiteitämme." Kuinka hän sitä voisikaan? Hänen todistuksensa eivät olleet heidän kielellänsä, eikä heille aiotut, vaan vilpittömille ja rehellisille sydämille; ja semmoisia ne suostuttivat.
Semmoiset ihmiset, joitten mielestä kaunopuheisuus tarkoittaa sieviä kuvauksia, jotka koristavat turmelusta taikka peittävät tyhjyyttä, miksipä muuksi heidän sopi katsoa St. Paavalia, kuin "laveriksi."
Kaikki vakavat ihmiset myönsivät hänen sanojensa voiman; viholliset, kun suuttuneina vaativat, että häntä estettäisiin puhumasta; ystävät, kun ihmetellen kiittivät Jumalaa, joka oli auttanut häntä.
Oli melkein pimeä, kun kokous hajosi. Kun T:ri Luther tuli ulos, saatettuna keisarillisilta upseereilta, levisi äkkinäinen pelko kansaan, joka oli kerääntynyt kadulla, ja kaikkien suusta kuultiin huuto:
"He vievät häntä vankeuteen."
"He saattavat minua asuntooni", vastasi tyvenellä äänellä se mies, jonka tämä päivä oli tehnyt Saksan suureksi mieheksi. Ja melu hiljeni.
Ebernburgissa, Kesäkuulla 1521.
T:ri Luther on kadonnut! Ei yksikään niistä, joita minä olen tavannut, tiedä vielä, mihin ovat vieneet hänet, onko hän ystävien vai vihollisten käsissä, onko hän edes enää maan päällä!
Meidän olisi pitänyt kuulla hänen tulostaan Wittenbergiin monta päivää sitten. Mutta hänen jälkiänsä ei ole voitu seurata edemmäksi kuin Moran kylään Thüringin metsään. Sinne hän lähti Eisenachista, Wittenbergiin palatessansa, tervehtimään vanhaa äidin-äitiänsä ja muutamia isän sukulaisia, talonpoikia, jotka elävät metsän aukoissa. Äidin-äitinsä halvassa kodissa vietti hän yön ja jätti hänet hyvästi seuraavana aamuna; eikä kukaan ole sen jälkeen kuullut hänestä mitään.
Meillä on vähän toivoa, että hän on ystävien käsissä; kuitenkin pyytää pelko yhtyä toivoomme. Hänellä on niin monta ja äkäistä vihollista; eikä useimmat heistä karttaisi mitään keinoa, kun vaan voisivat pelastaa mailman semmoisesta väärä-uskolaisesta.