"Nuoret miehet ovat kaikki mainion hyvällä tuulella, tekevät huviretkiä re'illä ja narrinkulkusilla — nuoret naiset samoin ikään — ja hauskuttelevat yhdessä; ja heidän parissaan on myöskin kreivi Gebhard'in poika. Jotta meidän täytyy ymmärtää, että Jumala on 'exauditor precum' (rukousten kuulia).
"Minä lähetän sinulle vähäisen metsänriistaa, jota kreivinna Albrecht on lahjoittanut minulle. Hän iloitsee sydämellisesti sovinnosta. Sinun poikasi ovat vielä Mansfeldissa. Jakob Luther pitää hyvää huolta heistä. Meitä syötetään ja juotetaan täällä niinkuin aatelismiehiä, ja meitä palvellaan hyvästi — jopa liiankin hyvästi — että me helposti unhotamme teidät Wittenbergissä. Minulla ei ole mitään kipuja."
"Tämän sinä saat näyttää mestari Filipille, Tohtori Pomer'ille ja Tohtori Creuzer'ille. Tänne on tullut semmoinen huhu, että Tohtori Martin on 'siepattu pois' (i.e. perkeleen kautta), niinkuin on tapa sanoa Magdeburgissa ja Leipzigissä. Semmoisia valheita nämät maamoukat kiertävät kokoon, jotka eivät näe kauemmaksi, kuin nenä on pitkä. Muutamat kertovat, että keisari on kolmekymmentä peninkulmaa tästä Soest'in luona Westfalissa; toiset, että Franskalainen on joutunut vangiksi, niinkuin myöskin maakreivi. Mutta me veisatkaamme ja sanokaamme, että odotamme, mitä Jumala Herramme tekee. — Eislebenissä Valentinin pyhänä.
M. Luther, D."
Näin sovitustyö on tehty, ja T:ri Luther palajaa tällä viikkoa luoksemme — kauaksi aikaa, toivomme, nauttimaan meidän parissamme rauhantekiän autuutta.
XXXVII.
Fritzin kertomus.
Eislebenissä 1546.
Täällä Eislebenissä on ollut oikea juhlapäivä. Se lapsi, joka kuusikymmentäkolme vuotta takaperin syntyi täällä Johan Lutherille, vuorimiehelle, palajaa nyt keisarikunnan suurimpana miehenä ratkaisemaan erästä Mansfeldin kreivien perhe-riitaa.
Kun Eva ja minä halvan, onnellisen kotimme ovesta katselimme häntä, kun hän astui kaupunkiin, lausui Eva: