"Rauhan-rikkojat", "barbarit", "raa'at ja taitamattomat Saksalaiset" ja muut pistävät liikanimet, joita me kuitenkin varsin hyvin ymmärsimme.
Veli Martin seisoi kuin kallio keskellä vuorivirtaa ja uhkasi ilmoittaa heidän ylellisyytensä ja säännöttömän elämänsä Romassa.
Kun seura hajosi, huomasimme, kuinka veljet kokoontuivat erikseen pieniin joukkokuntiin ja loivat tuimasti silmänsä meihin, kun sattumalta astuimme heidän ohitsensa.
Samana iltana luostarin portinvartia tuli salaa luoksemme ja ilmoitti, ettei luostari ollut enää mikään turvallinen lepopaikka meille.
Oliko tämä ystävällinen varoitus vai ainoastaan joku veljien keksintö, jolla he saisivat eron vaivaloisista vieraistansa, sitä minä en tiedä; mutta meidän ei tehnyt mieli viipyä ja ennenkuin seuraava päivä valkeni, hiivimme pimeässä ulos yhdestä sisäportista ja lähdimme matkoihimme veneellä, jonka löysimme sen virran rannassa, joka juoksee muurien alta.
Bolognassa.
Kiitos Jumalan, veli Martin tointuu jälleen. Hän on ollut aivan haudan partaalla.
Oliko se se paahtava kuumuus, jossa olemme matkustaneet, vai malaria, joka vilustutti meidät eräänä yönä, kun makasimme akkunat auki, vai olisivatko Benediktinin-luostarin suuttuneet munkit panneet myrkkyä ruokaamme, sitä minä en tiedä; mutta tuskin olimme päässeet tänne, ennenkuin hän jo sairastui kovasti.
Kun valvoin hänen luonansa, minä osaksi havaitsin, mimmoista tuskaa hän oli kärsinyt luostarissamme Erfurtissa. Hän muisti syntejänsä ja pelkäsi Jumalan kauheata tuomiota, samalla kuin tauti rankaisi hänen mieltänsä. Toisinaan hän tunsi, että se oli perkeleen käsi, joka painoi häntä alas. "Perkele", hän sanoi, "on veljien päällekantaja eikä Kristus. Sinä, Herra Jesus, olet minun anteeksi antava Vapahtajani!" Ja taas hän kohosi aalloista. Välisti hänen mielensä hämmentyi tuosta pohjattomasta kysymyksestä — mistä pahuus on alkunsa saanut, ja missä suhteessa meidän vapaa tahtomme on Jumalan kaikkivaltaiseen tahtoon.
Silloin minä rohkenin muistuttaa hänelle niitä T:ri Staupitzin sanoja, jotka hän oli lausunut minulle: "katso Jesuksen Kristuksen haavoja, ja niistä sinä näet Jumalan päätöksen kirkkaasti loistavan esiin. Ilman Kristuksetta meidän on mahdoton käsittää Jumalaa. Kristuksessa sinä näet, mikä Jumala on ja mitä Hän vaatii. Sinä et löydä Häntä muualta mistäkään, ei taivaasta eikä maan päältä."