— Ei pidä luulla minun millään tavalla kuvittelevan, että kirjoittaessani tuosta asiasta tarjoaisin ihmisille viisauden kiveä, mutta pienen, pienen hitusen totuutta voin ehkä kuitenkin löytää.

— Totuutta on niin monenlaista. Ei ole sanottua, että kaikki totuus on tarpeellista.

— Mikä on se tarpeellinen totuus sitten?

— Minä en ole turhaan nainen. Minusta on tarpeellista se totuus, joka tekee ihmiset onnellisemmiksi.

— Tarkoitatte ehkä, että kaikkien ihmisten pitäisi ruveta sairaanhoitajiksi tai muiksi sellaisiksi ja heittää kerrassaan kaikki nämä turhat tieteilemiset. Ettekö ole tullut ajatelleeksi, että pieninkin totuuden kipinä osaltaan myötävaikuttaa yleiseen kehitykseen?

— Kyllä, kyllä ymmärrän. Kaikki tiedon haarat ovat tietysti pohjaltaan yhteydessä toistensa kanssa. Edistämällä toista, edistetään myös toista, ja muutamat vievät sitten siksi käytännöllisiin tuloksiin, että niillä voidaan ihmisten onneakin rakentaa. Mutta tuo vyöry kulkee niin auttamattoman hitaasti. Ja kun ajattelee ihmisten elämää, niin täytyy sanoa, että yleinen avuttomuus on melkein pääasiallisena tunnusmerkkinä kaikessa.

— Niinkö te sanotte? Luulin teidän olevan optimisti.

— Minä olen luonteeltani optimisti, mutta onhan minulla kuitenkin silmät päässä. Ja minusta ihmiset ovat kovin vähän onnellisia. Kun näen, kuinka suurin osa ihmisistä kärsii leivänpuutteesta ja monet ylensyömisestä ja juomisesta, niin minusta vain tuntuu, ettei minulla olisi oikein aikaa miettiä kaikellaisia astevaihteluita. Ihmiskunnan onnen edistäminen sitä tietä tuntuu vähän hitaalta. Tuntuu niinkuin olisi muuta tärkeämpää tehtävää ensin. Joskus sitä sitten joutaisi miettimään teidän vaihteluitannekin. Mutta, niinkuin sanottu, minä olen vain nainen.

— Ette ole kokenut sitä korkeaa iloa, sitä kohottavaa tunnetta, minkä tieteen harjoittaminen itsestään tuottaa. Siinä voi elää todellisia juhlahetkiä.

— Valitettavasti vain niin kovin harvat tulevat niistä osallisiksi. Muuten olen minäkin sentään vähän lueskellut. Pitkät talvi-illat täällä soveltuvat siihen niin hyvin. Olenpa opiskellut yliopistossakin kolmisen vuotta.