— Eikö mitä, tässähän on tyynykin. Minulla on peitto mukana. Kas niin, nyt on oikein hyvä.
Hetken äänettömyys. Sitten Elna siirtyi Kaarinan sängynlaidalle.
— Arvaapa, Kaarina, jotain.
— Mitä niin?
— Mitä minulle on tapahtunut.
— Oletko mennyt kihloihin?
— Olen! Voi, sinä et voi aavistaa, kuinka iloinen olen!
— Sehän on kovin hauskaa. Olen oikein iloinen puolestasi.
— Mutta voitkohan arvata, kenenkä kanssa?
— Se ei liene vaikeata. Ollin kanssa tietysti.