– On.
Kohanski huusi sotilaalle, että tämä laittaisi teetä. Sitten hän otti esille valokuvan, joka esitti nuorta ylimyskoululaisen puvussa olevaa tyttöä.
– Neiti – – –
– Niin. Lue.
Arkadj luki:
Es ist eine alte Geschichte
doch wird sie immer neu!
Und wem sie just passieret,
dem bricht sie das Herzentzwei.
(Se on vanha juttu, joka aina uudistuu. Vaan se, jolle se tapahtuu – murtuu sydän).
– Unohdettu. – Kohanski veti syvästi henkeään. – Nyt en rakasta muuta, kuin vapautta ja – sotilasakitatsioonia!
Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hän haaveili rakkautta. Hänen ihanteensa oli nainen, mutta mistä sen löytäisi?
Sotilas laittoi teen kuntoon ja ystävykset rupesivat sotilaan mentyä kuiskaillen puhumaan politiikkaa.