— Eihän nyt näitä verkkoja jätetä, vaikka nuo lankut olisivat pelkkää kultaa.
— No vedetään verkot sitten helkkarin kiireesti, ennenkuin muut ennättävät tulla.
— Vaipa nää nyt ennättävät. Ei tämä yöllä mihinkään näy.
Verkot vedettiin ja saatiin paljon kaloja.
Olisi ollut parempi, jos tällä kertaa ei kaloja olisi ollut, mutta eihän niitä siellä meren selällä voinut ravistella poiskaan verkoista.
Sitten ajettiin lankkulautan luo.
Iso se olikin.
Sen varjopuolella laine tuskin tuntuikaan. Niin sen luo tuli kuin pienen saaren rantaan.
Miehet sitoivat veneensä lankkusaaren rantaan kiinni ja kävivät maihin.
Niin siinä kävelikin kuin oikealla saarella — se erotus vain, että tämä heilui ja huojui meren mukana — oli oikeasta maaperästä irti.