Tuntia myöhemmin rupesi satamaan ja silloin oli Jutta kumppaneineen ja moottoreineen noin kilometrin tai pari lautasta länteenpäin ajelehtimassa tuulen mukana länttä kohti.
Kävi nimittäin niin, että kun vene oli irroitettu lautasta ja vävy asettunut perää pitämään ja Jutta poikineen kyykistynyt koneen ääreen pannakseen sen käymään, ei se totellut ryypyistä eikä veivittämisestä huolimatta.
Suhahteli vain, mutta ei antanut ainoaakaan paukkua. "Suhu suhhuu suhu", pani moottori, ja miehet hikoilivat.
Jo oli tullut vävykin keulaan koneen luo.
Lopulta kone pyörähti muutaman kerran aika rytinällä ja lakkasi uudestaan.
Sillä aikaa tehtiin tärkeä huomio.
Vauhtipyörä, mentyään vinhasti ympäri kymmenkunta kertaa, puhalsi ympärilleen ja ylös ilmaan vesisuihkun.
Huomattiin, että veneen pohjalla on paljon vettä.
Sitten huomattiin, että pumpun suu ja männän varsi varpekannella, perällä, oli unohtunut lankkujen alle.
Ruvettiin raivaamaan pumppua vapaaksi, mutta kun vene heilui ja lankut olivat raskaita ja vaikeita käsitellä heiluvassa veneessä, löi Jutta aivan omakätisesti erään lankun päällä koneen ainoan sytyttäjänastan poikki.