"Mitäs minä näen! Enhän minä mitään näe. Ja saakos tästä selvää, mikä se on, vaikka vielä näkisikin?"
"Se on paljon lähempänä nyt kuin aamulla", sanoi taas Anttu.
"Virta kulettaa", tuumi Tuomas.
"Olisikohan tuo hylätty laiva", tuumi Pekon Aape.
"Hylätty laiva! Mikäs hylätty laiva tämä olis!"
"Entä jos on kuitenkin", tuumi Anttu. "Onhan niitä hylättyjä laivoja nähty ennenkin."
"On. Karille tai rannalle sumussa ajettuneina, mutta ei vapaassa meressä ja sellaisia, kuin tämä, joka pysyy veden päällä."
Se oli Tuomaan tuomio, mutta siihen lisäsi Anttu, jolla tällä kertaa oli kaukoputki silmällään:
"Kumma laiva tämä vaan on. Nytkin siellä päin meressä on hiukan tuulen vilua, mutta sillä on suunta milloin itään, milloin länteen. Sitä menoa minä olen nähnyt koko aamun.
"Siellä ei ole ihmisiä.