"Niin, se oli äsken, mutta nyt on jako toinen: Sinulle yksi osa, pojallesi toinen, minulle kolmas ja jahdilleni neljäs osa."
"Sinulle puolet! — Suus kiinni!"
"Pidä sinä leipälaukkuasi pienempänä! Istu täällä vaikka loppuikäsi! Minun jahtini ei nosta koukkuaan ylös sataman pohjasta ilman omaa osaansa. Se on sanottu! — Ja poika! Lähdetään soutamaan maihin. Isäsi jää lankkujaan vahtimaan!"
Parran Juonas nousi.
"No tuohon käteen", sanoi nousten Pelto-Kallu. "Kun sinä tahdot nylkeä minulta pöksyt jaloistani, niin oli menneeksi! Mikäs tässä auttaa! Saat puolet, jos rupeat puulaakiin."
"Niin että kaksi osaa sinulle ja kaksi minulle…"
"Niin — no mitenkäs muuten, kun et sinä vähempään tyydy."
"No kättä päälle sitten ilman vierasmiestä ja pysy sanassas!"
Parran Juonas ja Anttu läksivät soutamaan kotiin. Pelto-Kallu jäi lankkujen vahtiin. Yhden airon hän otti haapiosta ennen sen lähtöä — kaiken varalta — ja eväskontin.
Yksin jäätyään Pelto-Kallu ensi töikseen laittoi itselleen sopivan makuutilan kolmesta lankusta, jotka asetti vierekkäin.