Maan läheisyyden vuoksi alkoi laine olla yhä jyrkempää, eikä ollut mitään mahdollisuuksia kääntää laivaa mihinkään muuhun suuntaan, sillä se olisi uponnut heti.
Tiedettiin — ainakin laivan päämies ja molemmat perämiehet sen tiesivät — että edessä olevan saaren rannat nousevat merestä jyrkkinä ja kallioisina ja niihin törmääminen on laivan ja sen miehistön varma tuho muutamissa minuuteissa. Tiedettiin lisäksi sekin, että siellä ja täällä kallioisten niemien lomissa on lahtia, joihin joutuminen voisi tuoda pelastuksen ainakin laivan väestölle — etenkin jos satutaan kylän kohdalle, joka lienee jotenkin keulan suunnassa.
Näitä mietiskeli mielessään laivan päämies ja päätti ajaa maalle mieluummin kuin upota selvällä meren selällä. Hän jätti peränpidon luotettavimmalle miehelle ja läksi perämiehineen kajuuttaan neuvottelemaan.
"Me mennään maalle nyt."
"Siltä se tuntuu."
"Piihin asettumisesta tai ankkurien heittämisestä ei olisi mitään apua. Sitä pikemmin vain tuhouduttaisiin täällä ulkona. — Minä olen päättänytkin antaa mennä maalle. — Mitä miehet tuumivat siitä?"
"Ei tässä näy muukaan auttavan."
Miehet panivat tupakan palamaan.
"Niin, ei tässä voi tehdä mitään muuta. — Jaaha. Katsotaanpa milloin se tärähtää." Päämies teki laskelmia. "Meillä on nyt ollut lähes puoli tuntia kuuden ja puolen solmun vauhti. Siis vielä kolme meripenikulmaa maalle — korkeintaan, sillä virta vie meitä samaan suuntaan kuin tuulikin, ja sen osuutta, joka voi olla suurikin, emme näissä oloissa voi täsmälleen laskea. Maa voi olla hyvinkin lähellä. Ehkä jo kymmenen minuutin perästä tärähtää. Ilmoittakaa siitä miehille ja pitäkää huoli siitä, että jokainen pysyy perällä ja ettei kukaan mene skanssiin tai muualle keulapuolelle, sillä kallioon tärähdettäessä voivat mastot kaatua keulaan päin ja se olisi vaarallista niille, jotka sattuisivat olemaan siellä päin. Sehän pitäisi olla selvä jokaiselle. No niin, muutahan tässä ei olekaan tekemistä eikä sanomista. Ottakaa kellonne ja rahanne ja menkää ylös."
Ukko itse jäi vielä hetkeksi kajuuttaan. Hän korjasi povitaskuunsa laivan paperit ja rahat. Myöskin teki hänen mielensä pelastaa laivan päiväkirja, mutta se ei sopinut mihinkään taskuun.