— Ryhdytään äänestykseen.
Tämä oli vastapuolueen ensimmäinen vaalimanööveri. Tarkoitus oli hypnotiseerata äänivaltaiset työntämällä joutuin ehdokkaat esiin ja vaatimalla yhtä joutuin äänestystä, jotta voimapuolueen ehdokas kokonaan unhottuisi.
Ääniluetteloa avattaessa Jonni jo salaa nauraa hiperteli, mutta niin lyhytnokkainen ei toki puolue ollut, sillä kuuluikin kolmas esitys:
— Joukko äänivaltaisia esittää lautakunnan puheenjohtajaksi viran nykyisen hoitajan.
Esittäjä höysti vielä esityksensä imelillä kiitoslauseilla, miten kunniakkaasti ja taitavasti viran nykyinen hoitaja oli tehtävänsä tehnyt yhdeksän vuoden aikana.
Vähemmistöpuolue löi nyt korkeimman valttinsa pöytään. Kuului yllätyksenä esitys:
— Joukko äänivaltaisia esittää talollisen Pesähosun lautakunnan puheenjohtajan toimeen. Valitsemalla hänet toimeen kunnioittaa kunta itseään yhtä paljon kuin valittuakin.
Syntyi tuokion kestävä äänettömyys, jolla ajalla Jonni piti tarkasti silmällä Hosun kylän miehiä. Heidän kesyttömillä kasvoillaan ilmeni ensin jonkinlainen tyhmistymisen pilvi, mutta se vaikeni pian makeaksi ja voitolliseksi riemuksi. Toivo että heidän suurmiehensä valitaan kunnan isännäksi, souti hunajaväreilynä heidän sydämmissään, he pyörähtelivät kantapäillään, lipsauttelivat sormillaan ja itse heidän kuninkaansa, isoisän silmälasit nenällä, hymyili niukasti, kuten etevä lakimies ainakin, nähdessään, että juttu äkkiä kääntyykin odottamattomaksi voitoksi.
— Ryhdyttäköön äänestykseen, kuului taasen vaatimus.
Huudettiin esiin Hosun kylä, ääniluettelon ensimmäinen. Pesähosu ei liikahtanut paikaltaan, hymyili vain niukasti ja katseli isoisän silmälasien takaa äänivaltaisien joukkoon. Alihosu liikahti ensimmäisenä äänestämään.