Sievän kätösen koskennat tunkeutuivat läpi olentoni kuin sähkö-iskut. Tummain silmäin lemmekäs katse pani vereni nopeasti kuohumaan yli reunojensa. Koko ikävä elämäni suli äkkiä kirkkaaksi valopilkuksi, joka hurmasi silmää, sieluani.
— Sulima, minä rakastan sinua.
Sievä kätönen rupesi kovin vapisemaan ja hengitys kiihkeni pikaiseksi.
— Sulima, minä…
— Aapo…!
Minä kiersin käteni vyötäistensä ympäri, vedin hänet syliini ja suutelin häntä.
Samassa raskaat askeleet kuuluivat salinpuolella… ja kamarin ovi työnnettiin auki.
— Siis meidän miehiämme vihdoinkin. Toivotan onnea! Raittiusaate on yksi niitä harvoja aatteita, joiden eteen kannattaa elää ja toimia. Nuorison kasvattajana on sinulla rajattoman laaja vaikutusala, joten meidän sopii iloita…
— Isä, älä toki rupee raittiusesitelmää pitämään, pyysi Sulima.
— En, en toki.