— Miten vanha sinä olet?… kysyjän ääni tavoitteli olla mahdollisimman ystävällinen.
— Täytän kohta seitsemäntoista.
— Heikkarissa! Markun isäntä koetti näyttää hämmästyneeltä, vaikka hän jo ennen kosioretkelle lähtöä tiesi tarkoinkin tytön ijän… Mutta sinä olet jo täysikasvuinen. Luulisi sinut ainakin kahdenkymmenen vanhaksi.
Pitkä äänettömyys, sitten kuului rykimistä ja leveätä naurua.
— Arvaathan sinä, Aina Maria, mitä varten minä olen tullut näin lauvantai-illalla Rantalaan Porvari-Jussin kanssa. Arvaathan sinä, täysikasvuinen neito.
— En minä arvaa, en… Aina Maria punehtui ja joutui kovasti hämille.
— Arvaat maar hyvinkin. Näetsä, minä olen leskimies ja…
Kamarin ovi samassa vedettiin auki ja sisään astui Porvari-Jussi Rantalan emännän kanssa. Ensin mainittu virkkoi iloisesti ja lipeästi:
— Se sopii niin hyvin, niin mainion hyvin. Sellainen rikas pesä kuin Markku on ja sellainen kunniallinen, moitteeton mies. Ja tuo teidän Aina Maria… sopii Markun emännäksi niin mainion hyvin, vaikka sitä naimista tietysti kadehditaan viidessä pitäjässä. Näette, sellainen kunniallinen, moitteeton mies. Se sopii niin hyvin.
— Sopii se, sopii se, hoki Rantalan emäntä, kyllä se sopii.