— Olet ylpeä.
— Niin kaikki muutkin rikkaat ovat.
— Ja tulevana vuonna sinä sitte nait.
— Niin on mieleni.
— Mutta jäät yhä edelleenkin Herttalan isäntärengiksi.
— Isäni semmoisia saarnaa, vaan en minä.
— Ei sinua vielä kaivata kotonasi; paitse jos olisi pääomia panna liikkeelle.
— Minulla on hyvät pääomat, hevonen ja vahvat käsivarret. Ja jos tarvitaan, osaan minä syödä suolavettä ja leipääkin.
— Taas puhuit ylpeästi. Käsketkö minut häihisi, minä käsken sitte sinun.
— Herttalaanhan häitä ensin tulee. Isäntä nai, ja tytär ottaa miehen, molemmat samassa kahinassa.