— Sitä varten että sen maat sopii yhdistää Kaaren talon maihin, jok'ainoa kyynärä.
— Ai peeveli! Kaikki epäilykset jo katosivat. Sekö siinä olikin mattina?
— Juuri se. Tämä kauppa on semmoinen, että siitä voitamme molemmat.
— Selittäkääpä tuo tarkemmin.
— Kernaasti sen teen. Eikö ensiksikin tarjoomani hinta ole hyvä?
— Sitä en voi kieltää. On siinä hintaa sille talolle.
— Ei kukaan teille siitä niin paljoa maksa, eikä kenenkään sovikaan maksaa. Minä yksin voin maksaa siitä ylihintoja, sillä minä hyödyn siitä enemmän kuin kukaan muu. Parilla esimerkillä näytän sanani todeksi. Tätä nykyä on meillä kolme hevosta ja kaksi renkiä. Liiaksi siinä on kumpiakin, mutta kiireisenä aikana ei riitä kaksi hevosta ja yksi renki. Ostettuani teidän talonne otan minä lisää korkeintaan yhden rengin ja kaksi hevosta. Tuloni suurentuvat kaksinkertaisesti, mutta menot eivät lisäännykään samassa määrässä; ne jäävät vähempään joka kohdassa. Sillä tavoin minä nyhdän siitä voittoa joka mutkassa. Että se tapahtuu ajan pitkään, ymmärrätte sanomattanikin. Hyvät heinämaat jo alussa osaksi korvaavat, mitä pelloista tulee tappiota. Aionkin ruveta parantamaan karjanhoitoa, jos lyötte kaupan valmiiksi.
— Miks'en löisi? Mutta velkakauppoja en mielelläni tekisi, nykyjään en ensinkään, sillä Ainun häät ovat tänä kesänä, ja minä olen luvannut vävylleni puhtaat rahat, viisikymmentä tuhatta. Miestä minussakin on. Köyhästä pojasta olen alottanut ja tämmöisiin varoihin olen päässyt. Jos teillä olisi…
— Minulla on rahat taskussa.
— Te taidattekin olla rikas.