Arpajaiset tuottivat puhdasta voittoa yli puolentuhannen markan, jotka rahat käytettiin kirjojen ostamiseen. Lukuhalu oli niin suuri, että satakunta, nuorukaista ja neitoa sitoutui lukuyhtiön vakituisiksi jäseniksi; jäsenmaksu määrättiin viideksikymmeneksi penniksi vuodelta. Siten kirjaston tulevaisuus oli johonkin määrin turvattu.

Huomaten, että nuoret jo kaipasivat puhtaampia huveja, kuin mitä nurkkatanssit ja muut sentapaiset raa'at ilot voivat tarjota, ehdotteli Kaaren isäntä Helmalle ompeluseuran perustamista kyläkuntaan. Helmasta tuli heti puuhan innokas puoltaja. Hän kävi puhuttelemassa ikäisiänsä nuorukaisia ja neitoja, joille useammalle oli ompeluseurakin ihka uutta. Yksi ajatteli siitä yhtä, toinen toista, mutta kun Helma selitti, ett'ei muuta pääsymaksua vaadita kuin iloinen luonto, puhtaat kädet ja kangaskappale tai lankakerä, niin suostui jokainen pyydetty tulemaan. Ensimmäisen kerran yhdyttiin Herttalassa. Nuoria tuli suuri joukko, kaikilla arkivaatteet yllä, ja jokaisella tytöllä pientä nyperrystä mukana. Työstä ei ensimmäisenä iltana tullut sanottavia, sillä aika kului jonkinlaisessa vallattomuudessa, mutta hyvä alku oli tehty ja mielet voitettu. Siisti ilo pani monen nuoren salaa häpeemään omaa itseään, kun muistui mieleen nurkkatanssit ja muut hurjat huvitukset himmeine valoineen, rivoine ja raakoine iloineen.

Vaikka Helma oli käskenyt vanhempiakin nuorten seuraan, ei kylästä tullut muita kuin Annan entinen emäntä. Hän käsitti, mikä siveellinen vaikutusvoima tämmöisellä seuralla, jota johtivat niin puhtaat ja jalot henkilöt kuin Kaaren isäntä ja Herttalan Helma, tuli olemaan nuorisoon. Siksipä hän tuli ja toi mukanaan vanhimman tyttärensä, joka vasta oli rippikoulun ijässä.

— Kun ensi kerran yhdytte, niin tulkaa meille, sanoi hän omituisen kylmällä äänellään, meilläkin on suuri tupa.

— Kyllä tulemme, vastasi Kaaren isäntä. Näin talvella aiomme yhtyä joka viikko, mutta tuonnempana kesällä harvemmin. Tulevana vuonna pidämme suuret arpajaiset, joihin emme tarvitse enää voittoja kerjätä. Tulot käytetään paloruiskun hankkimiseksi kylään. Kesällä voimme viettää pienet kansanhuvit näytelmällä, leikeillä ja muilla vehkeillä.

— Kylläpä sitte on hommaa.

— Kansakoulua tarvitsisi myöskin ajoissa ruveta puuhaamaan. Nuori, innokas opettaja voisi meidän keskemme vaikuttaa paljon. Emme saa ruveta nukkumaan, vaikka onnistuimmekin saamaan oluet ja viinat pois; pahan sija pitää täyttää hyvällä.

— Ja yhtiön kaupan saitte kylään.

— Se alkaa menestyä hyvin, sillä keskimääräinen päivätulo tavoittelee jo kuuteen- ja seitsemäänkymmeneen markkaan. Toivon, että kohta voimme laventaa liikettä ja alentaa vieläkin hintoja. Äskenkin oli siellä väkeä, joten ei ryökynä, joksi Mikko ystävämme Kaisua kutsuu, päässyt vielä lähtemään. Anna jäi puotiin odottamaan.

— Eivät he suinkaan jalkaisin tule.