— Oliko se oikein käsikähmä?
— Kyllä… kyllä se oli.
— Kerro se.
Jossakin riihen ja navetan polulla olivat he iltasella ajaneet vastakkain, jotakin vanhaa velkaa oli kahdenpuolen suorittamatta, hän pilkkasi Eskoa rintaan jollakin, Esko pukkasi takaisin, ja sitte he tarttuivat toisiinsa kiinni jostakin j.n.e.
— Onko sinua kotona rangaistu milloinkaan niistä tappeluista?
Lilli rupesi kallistelemaan päätään ja hänen äänensä muuttui hihitteleväksi.
— Onhan toki… ainahan ne… kun Eskon kanssa vain mitä sattuu… monta kertaa…
Minä hain vitsan.
— Nyt totuus esiin.
Pää keikkui yhäti… ja ääni oli hihittelevä.