En muista nyt tällä hetkellä teoksen nimeä, mutta voitko arvata mitä se sisälsi? Niin, muutamia koottuja yksityisseikkoja, jotka koskettelivat miellyttämisen taitoa, viattomia ohjeita pieniin viattomiin kiemailuihin, sekoitettuina ohjeisiin naisen muista velvollisuuksista.
Viktorine parka — tarkoitus on hyvä, mutta luonto on kieltänyt sinulta
kaiken, mikä voi antaa taidolle arvoa.
Jää hyvästi, paras Gustaf! Jos voisin tuntea kaipuuta, niin sanoisin,
että kaipaisin keskustelua kanssasi.
Tämä suunnattoman pitkä kirje saa riittää vähintään kolmeksi
kuukaudeksi.
Ystäväsi
Wilhelm.»
* * * * *
Viktorine ystävättärelleen neiti Louiselle. 10 päivänä joulukuuta 18..
»Hyvä Louise!
Olisin kyllä tahtonut kirjoittaa ennen, kuten pyysit, kun matkustit
kotiisi; mutta, paras ystävä, kirjoittaminen on niin ikävää.
Tuntuu hyvin tyhjältä pitkän vierailusi jälkeen meillä, mutta kun
sinulla on hauskempaa pienessä kaupungissasi, niin jää kotiin!